Thursday, September 29, 2011

Emma 1 - Pulla 0

Taistelen joka aamu naita vastaan, kun nappaan kahvin luennolle. Ne maksaa noin euron ja ne on tosi hyvia. Tanaan hillitsin itseni, joten Emma 1 - Pulla 0.
Mulla oli aamulla historian luento, minne saavuin tyylikkaasti myohassa. Note to self: akateemisen vapauden lisaksi taalla ei tunneta akateemisen vartin kasitetta. Myohastymiselle oli hyva syy. Mun kahvi loppui elien, joten mun oli haettava kahvi ennen luennolle menoa. Amerikkalaiset rakastavat historiaansa. Proffa on todella hyva luennoitsija, selkea ja ajatuksia herattava. Opiskelijat vaikuttavat aidosti kiinnostuneilta. Suomalaiset opiskelijat (anteeksi nyt vaan) mita todennakoisemmin nukkuvat tai kirjoittelevat lappusia kavereilleen. Mina tein tuota jalkimmaista. Pari entista vaihtaria suositteli minulle historian kursseja, koska opetus ja taten kokemus historian opiskelusta on taysin erilaista kuin Suomessa. Historian kurssiin kuuluu kaksi massaluentoa viikossa ja yksi keskusteluryhma. Ensimmaisella keskustelukerralla saimme melkein riidan aikaiseksi, kun keskustelimme kenen vapauden puolesta me taistelemme tana paivana. Opiskelijat ottivat heti kantaa Irakin sotaan ja opettajan oli katkaistava keskustelu. Mielenkiintoista. Irakin sota on siis kuumaperuna. Luennon jalkeen tulin kotiin ja tein tortilloja lounaaksi mulle ja Allisonille. Nomnom.

Mun kakkutortilla. Lavastimme Allisonin kaden taustalle.

Mina ja mun saalittava rullausyritys. Tyylikkyyskertoimia korottaa mun kauniit hiukset ja kiiltava naama.

Wilderness survival kurssi alkoi eilen. Wilderness Survival on prerequisite eli edellytys muille outdoor-kursseille, joten se on suoritettava. Sanasta prerequisite on tullut kirosana kaikkien vaihtareiden kesken, koska kaikille kursseille on prerequisite. Se on arsyttavaa ensinnakin siksi, etta joudumme juoksemaan proffalta toiselle saadaksemme over writen prerequisitille. Toisekseen on arsyttavaa, etta sana prerequisite on vaikea lausua ja sita pitaa kayttaa koko ajan. Takaisin Wildernes waildernekseen... kurssi osoittautuikin varsin mielenkiintoiseksi. Opin eilen vaikka mita mielenkiintoista. Nailla leveyksilla suurin haaste on kuivana pysyminen, koska rannikon ja vuorten valissa sataa paljon. Daa. Toki pakkanenkin on ongelma, jos lahtee vuorille. Ensimmaisella kerralla kavimme lapi kehon lampotilan saatelya ja pukeutumista. En ole varma kaytanko oikeita suomalaisia sanoja, mutta ymmarratte varmaan mista puhun. Kavimme esimerkiksi lapi materiaaleja, jotka hengittavat ja lammittavat parhaiten. Kun muistatte, etta Cotton is rotten tai etta Cotton kills, paasette jo pitkalle. Tiedan suurin piirtein mita materiaaleja kannattaa kayttaa missakin, mutta en tiennyt miksi. Luennoitsija selitti miten materiaali toimii ja mihin lammittavyys perustuu.


Tulin juuri HRM luennolta, enka voi muuta sanoa kuin etta wau. Luento oli paras ikina! Proffa on niin nero. Taalla kaytetaan paljon osallistavia opetusmenetelmia ja tassa on nyt hyva esimerkki. Aiheemme tanaan oli management ja social philosophy. Professoreita pitaa muuten kutsua etunimella, ei ikina tittelilla tai sukunimella joten... Steve aloitti sanomalla, etta me aloitetaan pistareilla, jotta han saa tietaa, kuka on tehnyt laksyt. Luin toki matskut, mutta silti tuli sellainen olo, etta millainen tiukkis taa proffa oikeen on. Han jakoi vastauspaperit ja esitti kysymyksen: Kuvaile esimiestasi, joka on saanut sinut tekemaan parhaasi toissa. Teimme tyota kaskettya ja Steve kyseli kaikilta luonteenpiirteita tai ominaisuuksia. Kirjasimme ne taululle. Luonteenpiirteita ja ominaisuuksia olivat esim. luottavainen, innostava, ystavallinen, empaattinen ym hienoja englanninkielisia sanoja. Listasimme yhteensa noin 50 piirretta.

Taman jalkeen han selitti teorian nimelta Pygmalion effect. Teoriaan liittyy kasitys ihmisten kohtelusta, miten ihmiset kayttaytyvat ja kohdellaanko heita tavalla X eli negatiivisella suhtautumisella vai tavalla Y eli positiivisella suhtautumisella. Tama on todella yksinkertaistettu versio kokonaisuudesta. Pahoittelut niille, jotka tuntevat teorian. Steve esitti, miten ihmisiin pitaa suhtautua ja onko joissain tilanteissa parempi suhtautua toisella ja toisessa tilanteessa toisella tavalla. Lopulta han veti esiin ensimmaisen liitutaulun, joka todisti, mika tapa johtaa on parempi meidan mielesta. Samat luonteenpiirteet jotka loytyivat Y suhtautumistavan listasta loytyivat meidan opiskelijoiden listasta. Han siis todisti vaittamansa oikeaksi ja samalla me saimme osallistua ja oivaltaa, etta nainhan se on kaytannossakin.  Aivan viimeiseksi han kysyi, milta meista tuntui, kun han sanoi tekevansa pistarin, jotta han saa selville, kuka meista osaa asiansa ja kuka ei. Nerokasta. Kaikki totesivat, etta eihan se kivaa ollut. Pistariuhkaus edusti X suhtautumista. Eli Y on oikein.

Tanaan illalla meilla on pienimuotoiset illanistujaiset. Mina kutsun mun international friends eli Iidan, Kristinan ja saksalaiset pojat ja Allison kutsuu pari omaa amerikkalaista kaveriaan. Should be fun. Toivottavasti en kyllastyttanyt teita kuoliaaksi, koska haluan nahda teidat yhdeksan kuukauden paasta. Mun vitsit ei toimi englanniksi ja nyt ne ei meinaa toimia suomeksikaan. Yhyy. Nyt lahden Allisonin kans ostaan sapuskaa. Halit. :)

1 comment:

  1. Moikka Emmukka!
    No olipas virkistävä luento :). Mää googlaan tuon Pygmalionin jutun.

    Me sumplittiin sit tänään lentoja. Julia vaihtoi omansa kotiinpäin :( ja mää sain samalle lennolle sun kans SF:n kautta Eugeneen. Meidän lennot lähtee Nykistä tunnin sisällä itään ja länteen kuin Uneton Seattlessa -leffassa. Tuun sit takas yölennolla Portlandin kautta Newarkiin, päivällä vaihdan kenttää ja seikkailen kamojen kans JFK:lle ja taas yölennolle Hkiin. Näytti olevan ihan pirpana kone Eugenesta Portlandiin :). Nyt on kaikki isommat matkapalat kasassa :).

    Me lähdetään huomenna viikonlopuksi Lottaa moikkaan Jyväskylään.

    Voi hyvin, hali, Tuija

    ReplyDelete