Showing posts with label Spring Thing. Show all posts
Showing posts with label Spring Thing. Show all posts

Tuesday, May 6, 2014

Smith Rock Spring Thing!

I spent the last day of my stay volunteering for the annual Spring Thing clean up at Smith rock. This was my third year. There were about 160 volunteers in the park that day, most of them local climbers. I worked in Mike's project. We did trail maintenance such as building retaining walls at the Phoenix/Llama wall area. We started working at 9am and were done around 2pm. Some of my friends went climbing afterwards. I got enough climbing in the day before so I hung out and did the free yoga class with Corrie and Jamaica.

Dinner was served at 5pm. Burritos! I got hired as a server last minute because the volunteer staff were running short. I master the smearing of the beans now, psyched! After the dinner Ian Caldwell went through figures and showed us photos taken that day. Our project was probably the best documented one because me and Corrie went a little crazy taking action shots with Ian's camera. Next Mikey Schaefer held an inspiring slide show about his travels and FAs in Patagonia. I want to climb in Patagonia. I just need to get a little stronger first.

I didn't win anything in the raffle but I got swag: Metolius hand balm and chalk. Perfect. Time to go to Finland home. Thank you Oregon! I can't wait to come back!


Climbing Friday: I'd love to TR that! It's Crossfire 12b.

I wonder who I could ask to put it up for me...Hmmm.

Max's new rope is so... clean! It's a Sterling Fusion BiCol 9.4 70m, but really a 74m since it got us all the way to the ground on Crossfire.

Tourist.

Monday, May 13, 2013

Volunteering for the Spring thing again

Otin osaa Smith rockin vuosittaisiin siivoustalkoisiin lauantaina. Sama homma kuin viime vuonna. Ilmoittauduin, valitsin projektin ja pakkasin ilmaisen aamupalan ja lounaan mukaan. Talkoisiin osallistuivat paikalliset, kymmenkunta opiskelijaa Oregonin yliopistosta ja minä. Törmäsin tuttuihin ja eräs kaverin kaveri kutsui minut heidän projektiin mukaan. Eli kunnostamaan polkuja ja portaita paikallisten kanssa pääkiipeilyalueelle. Lapioin, hakkasin jollain metallijutulla maata ja kannoin puutavaraa. Hiki tuli, mutta hauskaa oli.

Terve talkoomeininki!

Emmää mitään tehny, ku kuvia ottelin.
Valokuvaussessarit: Mike ottaa kuvaa Ianista, jolla on metsurisetti päällä

Eräs Oregonin yliopiston kiipeilykursseista oli samaan aikaan Smith rocksella. Ennen illallista minulla oli muutama tunti aikaa mennä moikkaamaan minun entisiä kurssikavereita ja opettajia. Pamahdin vaan paikalle ja hengailin kurssilaisten kanssa. Taas todella monta tuttua, mukaan lukien opiskelijoita, joita olen itse opettanut. Dan opetti minulle pari uutta solmujuttua ja sanoi, että saan tulla kiipeilykursseille apuohjaajaksi milloin vaan. Tuli hyvä mieli. Sitten juteltiin Yosemitesta ja jääkiipeilystä. Lopuksi moikkasin Allanaa.

Dan opettaa Jakelle miten siirrytään fiksatusta köydestä laskeutumisköyteen.


Illalla menimme porukalla syömään, siis minä ja muut Eugenesta pikkubussilla tulleet. Ilmaista ruokaa ja juomaa, arvonta ja huutokauppa. Paikalla oli noin 70 henkeä. Juhlatilana toimi lato, jonka sisä ja ulkopuolelle oli asetettu pitkiä pöytiä. Sain ilmaiseksi energiapatukoita, mankkaa, käsirasvaa ja muuta kiipeilyoheistuotetta. Taas lisää tuttuja naamoja ja kuulumisien vaihtoa. Illan loppuhuipennus eli tapahtuman järjestäjän Ian Caldwellin slide show jäi näkemättä, koska eräällä multipitchillä oli sattunut onnettomuus. Ian lähti kesken juhlien pelastushommiin. Me kävelimme takaisin leirintäalueelle ja ihailimme auringon laskua. Menin nukkumaan 21.30. Oon vässykkä.

Sunnuntaina heräsin 5.50. Lähdin yksin kiipeilyalueelle seitsemän aikaan etsimään kiipeilykaveria. Tiesin, että paikalla on niin paljon tuttuja, ettei huolta ole. Kiipesin ensin pariskunnan kanssa, jonka tapasin vedenottopisteellä. Sitten liityin Maxin ja hänen kavereidensa seuraan. Max opettaa edelleen kiipeilykursseja Oregonin yliopistossa ja toimii oppaana vuorilla. Olin ihan pähkinöissäni kun pääsin seinälle. Pystysuora kallio, pitkät reitit, teknisiä, herkkiä muuveja. Yläköysittelin reittejä, joita en ole aiemmin päässyt kokeilemaan (mm. Overboard, Cool Ranch ja Vomit Lounch). Ovat olleet liian vaikeita ja liian pitkiä. Yläköysi pitää liidata, 60 metrinen köysi ei riitä. Talvikausi TK:lla ja melossa on lisännyt ruista. Yllätin itsenikin, kun pääsin toppiin. Kiikkuni päättyivät siihen, että putosin ja repäsin sormenpääni halki. Hupsista. Verta tirskui siihen malliin, ettei seinälle ollut enää asiaa. Mahtavuutta!

Treffasin muut Eugenelaiset pikkubussilla. Akku puhelimesta loppui jo edellisenä iltana, joten menin omia menojani koko päivän. Maxin kaverit antoivat minulle numeronsa ja käskivät olla yhteydessä, jos tarvitsen kiipeilykaveria. Kerrassaan täydellinen viikonloppu.

Nyt syön aamupalaa ja polkaisen jonnekin kahvilaan opiskelemaan. Mo!

Tuesday, May 8, 2012

Smith rock Spring thing & Monkey face

Istun Kristinan kanssa ulkona, Lillis business complexin edessa. Taalla on kesa. Olin viime viikonlopun taas Smith Rockilla. Talla kertaa olin vapaaehtoisena siivoamassa ja pistamassa paikkoja kuntoon. Tapahtuman nimi on Smith Rock Spring Thing. Osallistuimme 25 hengen voimin lauantaina erilaisiin toihin ja sunnuntain vietimme kiipeillen. Mina karrasin soraa kolme tuntia. Tasta hyvasta sain ilmaisen aamupalan, t-paidan, ilmaisen telttapaikan, joogaa, illallisen ja juomista. Sunnuntaina kiipesin aivan mahtavan reitin Monkey Facelle.



Joogaa

Ruokaa, jalkkariksi brownies ja jatskia

Meidan poppoo ja pari muuta

Pinata!

Sunnuntaina ensimmaisen multipitch-reitin huipulla.

Kivat maisemat jalleen kerran

Seuraavaksi kiipesimme tuonne, it's the Monkey face!

Ma kiipean kakkosena, reppu selassa ja repussa toinen koysi. Fun!

Viela yksi pitchi

Paasin harjoittelemaan teknoomista. Tama on sita mita teen intro to lead -kurssilla.

Nice!

Sitten alas. Pudotin juuri puhelimeni ja mua naurattaa.  Laskeuduin noin 50 metria ilmassa, ihan mahtava fiilis. Kunnes huomasin, etta koydet on ihan sotkussa. Onneksi minulla oli autoblock, joka pysaytti alasmenon, kun irrotan kateni koydesta. Selvitin koysisotkun 10 metrin korkeudella ja jatkoin onnellisena matkaa.

Tosta naatte, etta olen ihan vaan ilmassa.

Puhelimen osia.

Sitten olikin yhtakkia jo maanantai. Liidasin ensimmaista kertaa trad reitin Skinner's buttella. Trad oli sita, etta mina asetan itse omat varmistuksen kallion lohkeamaan. Ehka jannittavinta mita olen tehnyt. Onneksi Oregonin uutiset olivat paikalla todistamassa tata. Mina ja Kristin palatimme ihan holmoja. Tassa linkki uutisiin: http://www.kval.com/news/local/Oregon-sunshine-We-are-just-jumping-around-like-little-squirrels-today--150505085.html?tab=video&c=y

Nyt opiskelen vahan ja lahden syomaan Kristinan ja Malinin kanssa. Haleja Suameen! :)