Monday, October 31, 2011

Saunailta

Uskolliset ja rakkaat lukijani. Pahoittelen, etta minulla jai eilen bloggaus tekematta. Tiedan, etta tama blogi on monelle henkireika. Tai ehka ainoastaan vain minulle, mika on tosi saalittavaa. I love being me. :) Tanaan on TAAS maanantai. Joka maanantai mietin, etta miten aika voi menna nain nopsaan. Olen tervehtynyt lenssusta ja juoksu rullasi taas normaalisti. Juoksimme kolmen mailin (vajaa 5 km) juoksun ylos Fairmont City puistoon, joka sijaitsee korkealla kukkulalla. Nakymat kaupungin yli ovat mahtavat ja puuskutuksen arvoiset. Ensi kerralla otan kamerani mukaan. Tama oli yksi juoksuista, joista ohjaaja otti ajan. Miun oli ehka 22:50.

Opetin eilen kahdelle ruotsalaiselle ja yhdelle amerikkalaiselle suomalaisen saunakulttuurin salta. Vihdat jatimme sitomatta, koska ma olen yllariyllari allerginen. Lindalla ja Davella on oma sauna takapihalla, kuten varmaan muistatte. Saunaan sopii juuri sopivasti nelja tyttoa. Ruotsalaisille homma oli tuttua, mutta Allison istui ihmeissaan alalauteilla ja mietti miten hanen tulisi hengittaa kuumaa, kosteaa ilmaa. Saunoimme puolitoista tuntia, juttelimme tyttojen juttuja ja rentouduimme. Saunakaipuuni on tyydytetty hetkeksi.

Allison saunoo ensimmaista kertaa.

Lindan marjalikoori. Nom.

Rumia kanelipullia, jatskia kolmella kastikkeella ja saunakirja.

Leivoin viemisiksi maailman rumimpia kanelipullia. Lindalle ja Davelle tarjottiin pullia suomessa ja he olivat aivan ihastuksissaan. Mun pullissa oli kuulemma maku kohdillaan. Kai niissa nyt oli maku kohdillaan, koska mina leivoin ne rakkaudella eli voilla ja rasvaisella maidolla. Mina myos soin rakkaudella viisi pullaa juuri ennen kylaan menoa. Linda ja Dave tarjosivat meille viela jaateloa ja Lindan tekemaa marjalikooria. Nomnomnom. Saunailta oli taydellinen rentoutusaktiviteetti opiskelujen lomassa.

Loppuilta kului map and compass worksheetin parissa. Wilderness survival -luennolla kaikki on todella selkeaa, kompassi antaa oikeat lukemat ja korkeuserojen laskeminen on lasten leikkia. Mutta odotappas, kun Emma jatetaan yksin kartan ja kompassin kanssa. Paasin iloisesti alkuun, koska osaan lukea kompassia, mutta korkeuserojen kohdalla tulee seina vastaan. Kaikki matikka on liikaa mun pienelle paalle. Karttaa on luettava koneelta (ei tulostettuna), koska korkeuseroja osoittavat contour linesit voi kuulemma menna sekaisin jonkun muun kanssa. En edes tieda, etta mika muu voi menna sekaisin ja minka kanssa. Kaiken hammennyksen lisaksi mun lapparin ruutu on 11 tuumaa pieni eli kartta ei mahdu ruudulle. Lisaksi ohjaaja suosittelee viivottimen kayttoa. Matataha? Tarvitsen tukiopetusta. Elevation calculations and topomaps, anyone? Onneksi jatin taman worksheetin tapani mukaan viime tippaan, niin ei tarvitse stressata. To be continued...

Mukavaa viikkoa kaikille! Se on ohi ennen kuin huomaattekaan. Teilla alkoi jo talviaika. Me siirrymme day light savingiin vasta ensi viikonloppuna, eli aikaero on nyt yhdeksan tuntia. Ni. Halit ja pusut. Taalla halaillaan paljon, joten voitte alkaa valmistautua ensi kesaa varten. Rutistan teidat kaikki kuoliaaksi. Muhaha. <3

Saturday, October 29, 2011

Halloween

Ensimmaiset Halloween kemut on nyt takana pain. Kavimme Allisonin kanssa shoppailemassa erilaisissa secondhand putiikeissa, joita Eugenessa on paljon. Mina olin Shosanna Dreyfus Inglourious Basterdsista. Loysin punaisen mekon Nobody's Baby nimisesta Vintage liikkeesta. Maksoin mekosta noin 12 euroa. Lisaksi ostin paakoristetta varten samettisen rusetin ja verkon, jotka maksoiva yhteensat 3 euroa. Ompelin rusetin ja verkkokankaan kiinni omaan pantaani kotona. Kiirehan meille tulli, koska jatimme asuostokset viimetippaan.


Shosanna Dreyfus






Shosanna ja ranskalainen palvelustytto

Muita hauskasti toteutettuja hahmoja olivat muun muassa tortilla, Borat, sukkapukumies, black swan, vanha sotilas ja Harry Potter. Tarjolla oli erilaisia amerikkalaisia Halloween herkkuja, jotka Tobin kamppis oli leiponut. Kaikessa oli rasvaa ja suklaata. Nomnomnom. Tobi asuu kahden amerikkalaisen kanssa suuressa omakotitalossa, joten puitteet olivat sopivat suurille bileille. Tassa kuvia asuista ja menosta.

Indiana Jones ja black swan

Sukkapukumies

Borat

Harry Potter (taikasauvana syomapuikko)

Outo vanha sotilas, jolla on soittokuntapuku

Mita?!

Kylla.

Sisakko ja Texasin moottorisahamurhaaja

Vetta ja hikea

Tanaan olemme lohonneet sohvalla ja katsoneet Gilmorea. Minun pitaisi aloittaa esseen kirjoittaminen ihan pian. Illemmalla menemme kiipeilemaan ja mahdollisesti kaymaan Allisonin kavereilla. Toiset Halloweenbileet olis myos, mutta minun ei tee mieli pukea tuota mekkoa enaa paalle. Laikytin mekolle kahdet punaviinit ja Tobi, kohteliaana isantana, laikytti viela kolmannet. Kiitos. Mukavaa sunnuntaita! Olkaa yhta laiskoja kuin mina, niin mulle tulee parempi mieli. Love you all!

Friday, October 28, 2011

Stereotypiat suomalaisista

Olin eilen illalla tapaamassa opiskelijoita, jotka tekevat tutkimusta suomalaisesta kulttuurista. Kysyin heilta, millaisia stereotypioita heilla on suomalaisista. Pitka hiljainen hetki. Ei  niita ole, koska kukaan ei tieda mika on Suomi. Monet luulevat, etta englanti on meidan virallinen kieli. Yksi opiskelija kysyi, etta puhummeko me venajaa vai ruotsia. Mike ("Maybe Mike", jos muistatte) totesi varovasti, etta "I guess my impression was that there are a lot of beautiful women in Finland." Vaarin, kauniit naiset  ovat Ruotsissa.

Stereotyypittomuus on hyva juttu siina mielessa, etta ihmiset (kassaneidit, opiskelukaverit, randomit tyypit kadulla) ovat oikeasti kiinnostuneita Suomesta. Sijoitamme ryhmatyoprojektissa kulttuureja kymmenen eri kulttuuriarvon mukaan jatkumolle nain:

 __________________________________________________________________
monokroninen                                                                                               polykroninen

Helppo esimerkki: onko suomalaisten aikakasitys monokroninen vai polykroninen. Vaikeampi: Onko kulttuurimme low-context (asiakeskeinen) vai high-context (ihmissuhdekeskeinen). Paino on asiakeskeisyydessa, mutta esimerkkien keksiminen valintani tueksi ei ole helppoa. Olen oppinut ymmartamaan amerikkalaista kulttuuria paremmin ja tajunnut, etta kulttuureissamme on paljon eroja. Kun tulin Eugeneen, ajattelin, etta tamahan on ihan niin kuin Suomessa, mutta isompaa. Emma, ei se ole.

Hyva esimerkki kulttuurierosta, on tama. Puolitutut ehdottavat, etta we should hang out sometime! Hengalua ei luonnollisesti oleteta tapahtuvaksi. Suomalaiset kaivaisivat kalenterin esiin. Mutta... Aina et voi olla varma tastakaan, koska tietyssa tilanteessa, amerikkalainen saattaa ihan oikeasti tarkoittaa mita sanoo. Kysyn siis amerikkalaisilta tutuiltani aina, etta oliko tama suomalainen vai amerikkalainen hengailukutsu. Esimerkki: kerroin kiipeilykurssikaverilleni pari viikkoa sitten, etta menen kiipeilemaan muutaman kaverini kanssa. Han ehdotti, etta nahdaan Recilla kuudelta, mutta ei saapunut paikalle. Onneksi mulla on myos vaihtarikavereita, niin ei tarvitse pelata ohareita koko ajan. Toisaalta, taalla on niin helppo tutustua ihmisiin, etta kiipeilykaverin loytaminen paikanpaalta ei ole ongelma. Suomalainen kulttuuri on siis mahdollisesti asiakeskeisempaa kuin amerikkalainen kulttuuri.

Nyt lahden hoitamaan opiskelujuttuja. Iltapaivalla on tiedossa paniikkihalloweenasuostoksia ja illalla Halloweenpippalot Tobin luona. Lisaksi viikonloppuna pitaisi kirjoittaa ryhmatyoosuus valmiiksi ja aloittaa tutkimuksen teko HRMkurssille. Happy Halloween for everyone! :) Haleja!

Thursday, October 27, 2011

"Quackers"

Hissan midtermin kysymys meni suurin piirtein nain: Pohdi vapauden kasitetta 1600- ja 1700-luvun Amerikassa. Miten kansalaisuus, ika, sukupuoli, uskonto jne. vaikutti vapauteen? Aikaa oli puolitoista tuntia, mika ei riittanyt oikolukuun. Minun oikeinkirjoitus on todella ontuvaa. Naurettavin mokani tassa tentissa oli kveekkareiden (Quakers) kirjoitusasu: Quackers. Tama saattaa vaikuttaa pienelta mokalta, mutta katsokaapa mita mun kaurahilut on nimeltaan. Quaker Steel cut oats. Mina ostan uuden ponikan joka viikko, joten nimen pitaisi olla tuttu. Go Emma!


Nyt alkaa seuraava puristus eli HRMn tenttiin lukeminen. Mulla on ruhtinaalliset viisi tuntia aikaa. Aloitan keittamalla kahvit, kirjoittamalla blogia ja kuuntelemalla vahan musiikkia. Olen edelleen sita mielta, etta jos kayttaisin Tamperella nain paljon aikaa opiskeluun, olisin kaynyt toissa kuten ennenkin ja valmistunut kevyesti 3,5-4 vuodessa. Tahan astisen opiskelukokemukseni perusteella voin karkeasti todeta, etta keskeisin eron suomalaisen ja amerikkalaisen opiskelun valilla on laadun ja maaran valinen suhde. 

Suomessa asioita on pohdittava syvallisesti, eika pelkka asioiden ulkoa opettelu riita. Tyomaara on pienempi, mutta laatu on tarkeaa. Taalla laadulla ei ole valia, kunhan opettelet kaiken ulkoa. Jos haluat saada kiitettavia, sinun on oltava valmis kayttamaan kaikki vapaa aika asioiden ulkoa opetteluun. Kokeet ovat monivalintakokeita ja sananselityksia, eli paata ei tarvitse vaivata suurilla filosofisilla ajatuksilla. Enpa mina syyllisty moiseen muutenkaan, mutta monet vaihtarit ovat olleet pettyneita kursseihin, koska ne ovat lapsellisia eika syvallisille pohdinnoille ole tilaa. Naurettavinta on, etta proffat kertovat etukateen melko tarkasti mita kokeessa kysytaan. Lisaksi moodle-tyyppisella nettialustalla (Blackboard) on opiskeluoppaita, joihin on listattu termit, jotka tentissa tulee osata.

Vaikeusaste riippuu luonnollisesti myos opintojen tasosta. Kandivaiheessa taso vaihtelee valilla 100-400. Toisin kuin muilla vaihtarikavereillani, minulla on niin paljon opintoja, etta paasin vaivatta 400 tason kursseille. Hyva siis, etten lahtenyt vaihtoon aikaisemmin. Jos saisin enemman aikaa, olisin maailman onnellisin tytto. Yksi keskeinen aikaani Suomessa vieva tekija taalta onneksi puuttuu: TV. En ole katsonut telkkaa ollenkaan, koska minulla mielenkiintoisempaa tekemista tarjolla koko ajan. Tosin muutaman elokuvan olen katsonut. Tv-orjuudesta tai itse asiassa tv-sarjaorjuudesta vapautuminen on ihanaa. Parjaisitko sina viikon ilman tv-sarjoja? Ajattelen erityisesti sinua, rakas Soile. ;) Nyt HRMn pariin. Haleja raksut! <3

Wednesday, October 26, 2011

Niiskuneiti

Olen edelleen hieman tukkoinen, joten tein kaiken tanaan puoliteholla. Juoksukurssilla oli intervalliharjoituksia. Mulla hyppas sydan kurkkuun heti lammittelykierroksella. Uskoisin, etta se ei ole hyva merkki. Jolkottelin rauhallisesti muiden perassa ja tutustuin samalla muutamaan uuteen opiskelijaan. Juoksemme nopeuden mukaan aina tietyissa porukoissa, joten en ole tutustunut kuin pariin poikaan ja yhteen tyttoon. Me juoksemme karjessa tietenkin. Muhaha. Taso ei ole kova, joten en voi kehua itseani tuosta. Joka tapauksessa sain tanaan pitaa peraa, ja katsella miten muut pinkoivat ja huhkivat.

Huomenna on historian ja HRMn midterm. Historian koetta varten minun piti kayda ostamassa pieni vihrea vihko, johon kirjoitan esseevastaukseni. HRM on monivalintakoe. Mun keskusteluryhman vetaja laati historian kokeen kysymykset, joten mulla on hyvat tarpit. Kysymys tulee liittymaan vapauden (freedom) kasitteeseen. Mun opiskelutaktiikka on tama: sisaistan 170 sivua Amerikan historiaa tana iltana. Mulla on alle kolme tuntia aikaa, koska 7 tunnin younia en aio uhrata tentin takia. Huomenna hissan tentin jalkeen sisaistan vaivatta 100 sivua HRMaa ja marssin tenttiin hyvilla mielin klo 16. Puoli seitsemalta menen tapaamaan ryhmaa, joka tekee tutkimusta suomalaisesta kulttuurista. Samalla saan toivottavasti haastateltua yhta amerikkalaista, jotta saan oman tutkimukseni alulle.

Ah, yksi kaytannon vinkki. Kun rakennatte nuotiota, alkaa ymparoiko nuotiota kivilla tai varsinkaan kosteilla laavakivilla. Laavakivet ovat hyvin huokoisia ja taynna nestetta. Neste hoyrystyy nuotion kuumuuden vuoksi, laajenee ja *poks*. Kaikkea sita oppii taalla Eugenessa. Haleja! T: niiskuneiti

Tuesday, October 25, 2011

Emma 1 - Rannikkoilmasto 0

Taalla meidan asunnossa on kylma. Lammityssysteemi on niin omaa luokkaansa, etta hohhoijaa. Minun huoneessa on tuuletusaukko, joka puhaltaa lamminta ilmaa huoneeseen. Haluaisitko sina nukkua naama hiustenkuivaajassa kiinni? I don't think so. Kun tahan ihanuuteen yhdistaa viela ilmankosteuden poistajan, lupaan, etta hermot menee ennen kuin uni tulee. Kavin tanaan ostamassa oman pienen sahkopatterin. Se on ruma ja halpa, mutta se toimii. :) Tosin vahinko ehti jo tapahtua... mulla on nuha. Jouduin myontamaan Allisonille, etta se ei ole ilta-allergiaa. Tosin se voi myos olla ihan vaan allergiaakin. What ever. 

Mun uudenvuoden suunnitelmat ratkesi muuten eilen. Menen Allisonin kotikulmille Oaklandiin viikoksi. Oakland on osa Californian Bay areaa (suomeksi San Franciscon lahden ymparisto) ja se on San Franciscon vieressa. Allison toimii mun henkilokohtaisena matkaoppaana. Mulla on taalla aivan naurettavia ongelmia. Esimerkiksi uuden vuoden viettopaikan valinta oli todella vaikeaa, koska toinen vaihtoehtoni olisi ollut Hawaii. Siellakin olisi ollut ilmainen majoitus Kristinan ystavan aidin luona. Mina en kuitenkaan jaksa lohota rannalla. Californiaan tutustuminen kuulostaa paljon houkuttelevammalta.

Tuohon reissuun on viela kaksi kuukautta. Joulukuun alussa, eli ihan kohta, menen Nyciin aidin ja siskon kanssa. On taa vaihtarielama vaan niin mahtavaa, etten kasita vielakaan. Sain tanaan kortin Suomesta. Kiitos! :) Nyt historian pariin, etten nolaa itseani keskusteluryhmassa. Haleja!

Monday, October 24, 2011

Midterm

On taas maanantai. Aika menee kasittamattoman nopeasti. Teilla alkoi toinen periodi ja taalla on midtermviikko. Istun taas Lillis Cafessa, mutustan ruisleipaa ja kertailen kohta muistiinpanoja luennolle. Juoksimme tanaan lenkkeilijoille tarkoitetuilla pururadoilla. Ne sijaitsevat Willamette joen varrella, yliopiston pohjoispuolella. Ihana juoksusaa: aurinko paistaa ja mittari nayttaa 14 astetta. Lisaksi ruska on upea. Syksy on minun lempivuodenaika ja se on taalla vahintaan yhta kaunis kuin Suomessa. Tama oli talla kertaa tallainen tynka poustaus, koska mun pitaa oikeasti nyt lukea. Illalla taas kiipeilemaan. Olen pitanyt kahden paivan tauon, joten kauheat vieroitusoireet jo. :) Ensi viikonloppuna on Halloween. Tiedan jo keneksi pukeudun, mutta en ole ostanut asua viela. Mun teema on Quentin Tarantino.

Btw, taalla kahvilassa soi tanaan kaikki viime kesan kuumimmat tanssibiisit. Seurauksena tahattomat flashbackit eraan baarin tanssilat...lavasta. Oi voi. Viime kesa oli niin hauska, etta vielakin naurattaa. Haleja naperot. :)

Sunday, October 23, 2011

Cougar hot springs

Tanaan oli kuumien lahteiden vuoro. Ajoimme Eugenesta koilliseen, kohti Willamette national forestia. Ajomatka oli huikea, silla ruska on juuri alkanut ja tieta reunustavat keltaiset korkeat lehtipuut. Loppumatka taittui tekojarven vartta pitkin. Pysahdyimme padon kohdalla napsimaan kuvia. Huikeat maisemat jalleen kerran, en voi muuta sanoa.

Cougar reservoir

Padon toinen puoli

Itse kuumille lahteille matkataan patikoimalla 0,5 km metsan siimekseen. Perilla odotti viisi kuumaa pulikointipaikkaa ja paljon alastomia hippeja. Just what we were expecting. Hippikulttuuri on vahvasti osa Eugenea ja kuumien lahteiden suosio on yksi hyva esimerkki tasta. Me kainot eurooppalaiset pitaydyimme uikkareissamme. Vesi oli niin kuumaa, etta en voinut istua uppeluksissa kovin kauaa. Lampotila vaihtelee 95-110 F eli 35 C ylospain. Rentouttavuusaste sama kuin saunassa.  Silmani eivat meinanneet pysya auki kotimatkalla; varsinkin kun autossa soi William Fitzsimmons.

Morrimoykkymetsa

Hot springs and the naked hippies

Olen onnellinen, koska luulin hetken olevani saunassa.

 
Ketka ei kuulu porukkaan? No ne joilla on uikkarit.
Mun hiukset nayttaa tolta, kun tuun takaisin Suomeen.

Kauniita maisemia paluumatkalla

Pyyhenaiset ja vesiputous

Keltainen ruskapilkku keskella vihreaa metsaa

Nyt kirjojen pariin. Ensi viikolla on kaksi midtermia. Lisaksi otan osaa Pac-fitness challangeen, joten mun on urheiltava mahdollisimman paljon ensi viikolla. Tama Pac-12 on lansirannikon yliopistojen valinen leikkimielinen kilpailu. Yliopisto, joka keraa eniten urheilupisteita, voittaa. Pisteita keraavat opiskelijat, urheilemalla. How fun is that! :) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Saturday, October 22, 2011

Oregon coast

Oregonin luonto yllattaa kauneudellaan joka kerta, kun poistun Eugenesta. Ajoimme ensin Florenceen ja kavimme meren rannalla kavelemassa. Saimme muutaman vesipisaran niskaamme aamulla. Jatkoimme matkaa rannikoa pitkin Newportiin. Matkalla ihastelimme jylhia rannikkomaisemia ja pysahdyimme lounaalle pieneen rannikkokylaan Yachatsiin. Annan kuvien puhua puolestaan. Haleja hanipoot. :)

Mun paras poseeraus. Hyva Emma!

Matze, Anika, Iida ja Malin virittavat ryhmakuvaa.

Sumua

Sataa, mutta poseeraus onnistui paremmin kuin edellisessa.


Kaunista
Kaunista


Vaarallista

Kukkakakkara


Newport

Pikkukaveri

Karkkikauppa Newportin satamassa. Saltwater toffya. Nom.

Kotiparturi

Tunnin paasta on lahto rannikolle. Odottelen, etta puuroni valmistuu ja horpin kahvia nalkaani. Meilla oli eilen pyykki-ilta Allisonin kanssa. Pesimme nelja koneellista sen kummemmin miettimatta, etta missa pyykit kuivaamme. Asuntomme muuttui muutamassa tunnissa yhdeksi suureksi pyykkitelineeksi. Ja miten kay, kun asunnossa on markia vaatteita ympari ja ampari? Vastaus: ilmankosteusprosentti kasvaa. En tieda miten se voi olla enaa korkeampi, mutta kun aamulla tallustin keittioon, sain todeta, etta kylla se voi. Olimme sen verran nokkelia tyttoja, etta laitoimme ilmankosteuden poistajan surraamaan olohuoneeseen yoksi. Vesisailio tayttyi kuitenkin alle tunnissa eli se siita. Ma en ainakaan nouse lampimasta sangystani keskella yota minnekaan. En ainakaan alloa vesisailiota tyhjentamaan. Illan ohjelmaan kuului myos parturileikki. Allison tasas minun naavatupot ja ma leikkasin Allisonin hiukset kerroksittain. Lopputulos oli yllattavan hyva.

Allison asettaa ilmankousteudenpoistajan taysille. Tarvitsemme suuremman vesisailion.


Mun Jenkit (salmiakki taysksylitoli) loppuu muuten ihan kohta. Jos vahingossa ostatte purkkaa kaupasta, eksytte postiin ja kompastutte kassalle pain, voitte saman tein postittaa tanne Eugeneen. Osoitehan on 914 East 18 Ave. Apartment 13, 97403 Eugene. Ystavyys punnitaan nyt. Muhaha. Vitsia, vitsia. Tuikku ja sis, voitteko tuoda mulle purkkaa, kun tuutte. :) Ma googlasin muuten tuon osoitteen varmistaakseni, etta postinumero on oikein. Mun kodista, ja viela tarkemmin mun huoneesta, on kuva google mapsissa. Kiva.

Minulla on koko ajan ollut kauheita hahmotusvaikeuksia aikaeron kanssa. (Ja kieliopin kanssa nakojaan myos.) Ajan laskeminen on liian vaikeaa mun matikkapaalle. Tai siis se olisi, jos mulla olisi matikkapaa. Eilen mun aiti valaytti ohi mennen, etta ei sun tarvitse lisata 10 tuntia sun aikaan, vaan vahennat kaksi tuntia sun omasta ajasta. Tadaa! Etta aidit on fiksuja. Kello onkin jo 8:44 eli lahtoon on 45 minuuttia. Miun tarvitsee tehda jotain mun naavatupoille, etta kehtaan astua kotiovesta pihalle. Mukavaa lauantai-iltaa! Halit <3

Friday, October 21, 2011

Pizzaaaa

Perinteeksi muodostunut torstaikiipeily+illallinen onnistui jalleen kerran loistavasti. Ma kokeilin taas uusia vaikeusasteita Recilla. Kiipesin sen reitin, josta Matze lupas minulle 10 dollaria. Jos muistatte. Pari viikkoa sitten paasin juuri ja juuri puoleen valiin asti, joten kehitysta on tapahtunut. Valitettavasti Matzen veto oli "vanhentunut". Annan anteeksi, koska Matzella on olkapaassa jokin vamma. Se kipeytyy muutaman kapuamisen jalkeen niin, ettei katta voi enaa kayttaa. Paitsi varmistamiseen, mika on hyva minulle.

Kadet vasyivat kiipeilysta aluksi niin paljon, etten saanut omia solmujani auki eika kyna meinannut pysya kadessa kiipeilyn jalkeen. Kuten varmaan moni muukin vasta aloittanut, kaytin alussa liikaa kasia. Tiesin, etta jaloilla pitaa homma hoitaa, mutta seinalla muhun iski (ja iskee valilla edelleen) aina kauhea tarve leikkia hamahakkimiesta. Lisaksi mun kaikkihetimullenyt-asenne meinaa sita, etta yritan ylos nopeasti miettimatta mika olisi kropalleni taloudellisin tapa. Yritan tasta lahtien keskittya tekniikkaan.

Opimme talla viikolla erilaisia askelia, kuten frog stepin ja tango stepin. Kuka nyt haluaa nayttaa sammakolta kiivetessaan seinaa, jos vaihtoehtona on paljon siistimpi hamahakkimiestyyli. Vastaus: sun kadet haluaa! Olen oppinut parissa viikossa saastamaan kasiani ja kayttamaan jalkojani. Joogataustasta on yllattavan paljon hyotya, koska kiipeily vaatii tasapainoa, staattista lihaskestavyytta ja notkeutta. Kiipeilyssa kehityksen huomaa todella nopeasti, mika on tallaiselle malttamattomalle hyva juttu. Kayn Recissa melkein joka paiva tekemassa jotain, joten kiipeily on ollut helppo yhdistaa muuhun urheiluun. Kokeilkaa kolmen viikon ajan kolmesti viikossa ja ihastukaa!

Pizza oli aivan loistavaa, vaikka itse sanonkin. Hiiva toimi niin kuin suomessakin ja Allisonilla on taydelliset pellit pizzan paistoon. Opetin hanelle hiivan kayton salat, joten hankin voi leipoa jotain kohoavaa. Toinen pizza oli kinkku-ananas-vuohenjuusto ja toinen arskatoma-maa-artisokka-herkkusieni. Nomnomnom. Aasinsilta. Matze soittaa bassoa ja rakastaa musiikkia. Minahan ostin MacBook Airin ekan viikon jalkeen, eika minulla ole musiikkia koneellani. Matze siirsi minulle ystavallisesti musiikkia, omien sanojensa mukaan vuodeksi.

Nain kaulitaan pizzapohja ilman kaulinta.

Tanaan minulla on tiedossa treffeja treffien peraan. Lounastreffit sovin Malinin kanssa klo 12. Taman jalkeen mulla on ryhmatyotapaaminen kolmen kurssikaverin kanssa Sturbucksissa. Kahdelta tapaan suomalaiset tytot eli Iidan ja toisen, jonka nimea en muista. Nimeton tytto opettaa suomea yliopistossa. Olen innoissani, koska en ole puhunut suomea juuri ollenkaan kuukauteen. Naen Iidaa todella harvoin ja puhumme englantia yhdessa, koska olemme aina muiden seurassa. Olen skypettanyt muutaman kerran kotipuoleen, mutta skype ei meinaa toimia kunnolla. Lisaksi arkkiviholliseni aika pitaa huolen siita, etten kerkea skypettamaan kavereiden kanssa. Ajattelen teita kuitenkin joka paiva.

Menemme huomenna Matzen, hanen tyttoystavan ja Iidan kanssa rannikolle. Muuten viikonloppu menee midtermeihin lukiessa. Riemukasta viikonloppua ihunat! Ootta rakkaita. :)

Thursday, October 20, 2011

Sokerikinkku

Olen Lillis cafeessa lueskelemassa HRMn midtermiin. Tilasin 12 oz kahvin 16 oz mukiin, jotta saan enemman maitoa kahviini. Tytto taytti mukin melkein piripintaan. En viitsinyt valittaa, koska maksoin vain 12 oz kahvista. Kahvin hinta on 1,6 dollaria eli taman aamuisen kurssin mukaan 1,15 euroa. Jos ihmettelette miksi puhun kahvista, se johtuu siita, etta ma rakasta kahvia. Kahvista voi aina puhua. Jos siita ei puhu, sita kannattaa juoda. Ni.

Mulla on vahan niiskuinen olo iltaisin. Mun omien sanojen mukaan se on ilta-allergiaa, eika silla ole mitaan tekemista flunssan kanssa. Kipeytyminen midtermien alla ei tule kuuloonkaan. Johtuuko kenties ilmankosteudenpoistajan jatkuvasta kaytosta. Kosteusprosentti meidan asunnossa on paivasta riippuen 70-90 %. Ihme, ettei meidan katonrajaan ilmesty pilvia. En tieda voiko tuo pitaa paikkaansa, mutta kosteudenpoistajan vesisailio tayttyy parissa tunnissa. Hamahakkeja ei ole muuten nakynyt mun kloorimyrkytysepisodin jalkeen. I win!

Kutsuin Kristinan, Matzen ja Tobin mun luo syomaan illalla. Mulla on kokkausvuoro, joten teen pizzaa. Kavin aamulla kauempana sijaitsevassa Market of Choicessa ostamassa hiivaa, jotta saan pizzapohjan tehtya itse. Valmiit pohjat on arveluttavan nakoisia. En koskisi tikullakaan. Kaupasta saa luonnollisesti valmista pizzapohjataikinaa, mutta mua arveluttaa se myos. Sanoohan sen jarkikin, etta jos parasta ennen paivays on ensi vuoden kesakuussa, ei kyseessa voi olla mikaan normi jauhohiivasuolaseos. (Liioittelen ehka hieman, mutta vain hieman.)

Yritin loytaa tavallista kinkkua toiseen pizzaan. Samalla minulle valkeni, mika amerikkalaisessa ruuassa mattaa: sokeri. Sita on elintarvikkeissa, joihin se ei mun maun mukaan kuulu, esimerkiksi kinkussa, tortillalatyissa ja leivassa. Loysin yhden ainoan kinkkupaketin, jossa ei ole sokeria. Sama koskee kaikkea roskaruokaa, niin suolaista kuin makeaa: sokeria, sokeria, sokeria. Saksalaiset huomasivat taman jo ajat sitten. Ma oon vahan hidas. Ihme kun tuntuu, etta farkut kiristaa. :)

Viikonloppuna on tiedossa reissu rannikolle vaihtariporukalla eli Matzen, Matzen tyttoystavan, Iidan ja Harryn kanssa. Lisaksi mun on luettava midtermeihin. Kerron midtermien jalkeen, miten mulla on opinnot lahteneet kayntiin. Tahan mennessa opinnot on tuntuneet todella aikaa vievilta, mutta helpoilta. Olen saanut kaikista pistareista ja midtermista vahintaan 90% oikein ja ensimmaisesta hissan esseesta A-. Olen aika ymmallani, koska olen koko ajan jaljessa lukemisista ja pihalla kaikista viittausteknisista asioista. Ehka proffat antavat saalipisteita ulkkareille. Tai sitten suomalainen koulutusjarjestelma on todella yksi maailman parhaista. Nain ainakin opiskelutoverini taalla vaittavat. Nyt nena kirjaan. Nim. Hikke-Emma

Wednesday, October 19, 2011

I hate my stupid bike

Myohastyin eilen TAAS hissan luennolta. Vika ei ole minussa, vaan mun tyhmassa pyorassa. Ensinnakin ketjut irtosivat taas. Sain ne paikoilleen ja jatkoin matkaa. Seuraavaksi takarengas alkoi hinkata pyoran runkoa, niin etta rengas ei lopulta liikkunut ollenkaan. Tama on kaynyt aikaisemminkin, joten tiesin mita tehda. Avasin yhden osan ja potkaisin vahan. Jatkoin matkaa ja jumitus toistui taas. Kun sain lopulta pyoran ajokuntoon, olin jo myohassa. Viimeisen luennon jalkeen huomasin, etta mun takarengas on tyhja. Ajoin kuitenkin kotiin. Matkalla pyoran etulamppu vaantyi pinnojen valiin ja kauhea kolinahan siita seurasi. Korjasin senkin ja paasin lopulta kotiin. Pyorassani on kori, mutta sehan valuu aina etupyoraan kiinni. Pyoran vuokra 9 kuukaudelta on 45 dollaria. Halvalla saa tyhman pyoran. Onneksi mulla on turistivaihe paalla, muuten saattaisin jopa arsyyntya.

Tanaan on keskiviikko eli kiiruspaansarkypaiva. Kiireesta huolimatta ma rakastan keskiviikkoja, koska mulla on kivoimmat kurssit putkeen. On sanomattakin selvaa, etta juoksu ja kiipeily on mukavimmat kurssit, koska mun ei tarvitse istua koulun penkilla. Cross-cultural business communication -kurssilla  on kivoimmat kurssikaverit, joten siella on aina hauskaa. Wilderness survival -kurssin vetaja taas on maailman hauskin tyyppi. Lisaksi kurssin todella mielenkiintoinen, koska se on aivan erilainen kuin mikaan mita olen aikaisemmin opiskellut. Mista tulikin mieleeni, etta... minulla on kaksi tuntia aikaa lukea Wilderness survival -kurssin pistareihin, joten lopetan lyhyeen. Sain Kristinalta eilen kaikki kuvat, joita han on ottanut. Tassa mina, silmapussit ja frozen yoghurt. Halit ja pusut! :)

My first frozen yoghurt with berries and chocolate bars, nomnomnom.


Tuesday, October 18, 2011

12 inch coffee

Hammennys mittayksikoiden kaytossa jatkuu. Tilasin tanaan 12 tuuman kahvin. Haloo. Oikea vastaus on 12 unssia ( eli 12 oz). Onneksi olen asunut taalla vasta yli kuukauden. Mietin jossain vaiheessa, etta miten ma keksin kirjoitettavaa blogiin, kun asiat arkistuu ja rutinoituu. Vastaus: helposti, koska arkistuminen ja rutinoituminen eivat kuulu mun repertuaariin.

Eilinen midterm koostui monivalintatehtavista ja sananselityksista. Koealue kasitti kaksi kappaletta ja yhden artikkelin. Koe ei ollut vaikea. Paitsi, etta taalla asiat ja termit pitaa oikeasti osata ulkoa. Mun vahemman informatiivisesta mutta sitakin syvallisemmasta esseevastaustyylista ei ole mitaan apua. Tosin ei siita ollut apua myoskaan johdatus tieteenfilosofiaan -kurssilla. Olisikohan tuo kurssi jo poistunut opetusvaatimuksista? Lahden tasta kohta hissan luennolle. Ollaan paasty 1700-luvulle ja aiheenamme on orjuus. Asiasta viidenteen. Rovion menestys tunnetaan taallakin, mutta kukaan ei tieda, etta se on Suomesta. Jos joku pyytaa, etta kerro jotain Suomesta, sanon etta me keksittiin Angry Birds. Vaihtelua ian ikuiselle Nokiamainonnalle.

Olen muuten tajunnut taalla ollessani, etta en osaa kertoa mitaan meidan maan politiikasta tai hallinnosta, koska ma en tieda mitaan sanoja englanniksi. Toimin ryhmatyoprojektissa oman maani informanttina, joten mun on osattava kertoa muun muassa yrityksista, valtionyhtioista, liikelaitoksista, omistajaohjauksesta ja virkamiesjutuista. Olenkin iltojeni iloksi opetellut hallinollista ym sanastoa englanniksi. Talla hetkella olen VNK sivuilla. Jos joku kysyy, omistajaohjaus on ownership steering. Nyt sinne luennolle. Hyvaa yota mussukat!

Monday, October 17, 2011

Hautuumaajuoksu

Tama viikko alkoi mukavissa tunnelmissa. Ensinnakin ulkona paistaa aurinko. Toisekseen aloitin viikon taas juoksemalla. Tanaan oppitunnin aiheena oli juoksunopeuden saataminen ykkosvaihteesta nelosvaihteeseen. Vaihdetta vaihdetaan ylakropan asentoa muuttamalla. Mita nopeampaa haluan juosta sita enemman kallistan ylakroppaa eteenpain. Painovoima on taas avainasemassa, silla painovoima auttaa minua. Muka. Juoksimme 40 minuuttia tekemalla spurtteja TAUOTTA. Valitsimme maalin noin 50 metrin valein ja nopeutimme juoksutahtia niin, etta nelosvaihde vaihtuu paalle juuri ennen maalia. Talle harjoitukselle on englanninkielinen nimi, jota en muista. Harjoitus toteutettiin juoksemalla ympari campuksella sijaitsevaa hautausmaata eli Pioneer Cemeterya. Spurttasimme hautakivelta toiselle ja varoimme kompastumasta juurakkoon. Todella rankka reeni ja vaihtelua tasaiseen asfalttijuoksuun.

Nyt istuskelen Lillis Cafessa, napostan ruisleipaa ja valmistaudun ensimmaiseen midtermiin. Jannaa. Eilen illalla pidin opiskelutauon, kiertelin campusta ja napsin kuvia, niin kuin mikakin tyhma turisti. Melkein ruska jo. Olette ihania! <3

Melkein ruskainen puu


Tuima jattilaisorava

Sunday, October 16, 2011

The breakfast rolls

What's the best way to start a Sunday? Syomalla aamupalarullia tietenkin. Allison leipoo joka viikko jotain. Leipominen tarkoittaa valmisjauheseoksen yhdistamista kananmunaan ja veteen. Ma haluaisin kovasti leipoa kanelipullia, mutta en loyda hiivaa mistaan. Leivinjauhe kay myos, mutta kun se ei ole sama asia niin se ei kay mulle. Allison ei ole ikina kayttanyt hiivaa. Jouduin kayttamaan wikipediaa avukseni,  kun selitin mita hiiva on. Sanoin ensin, etta se on sita mita kaytetaan leivan leivonnassa. "Ei me leivota leipaa" oli allisonin vastaus. Ette tietenkaan leivo, koska kaupat on pullollaan hyvaa leipaa. Miksi mina kyselen tyhmia.

Nain teet aamupalarullia:
1. Sekoita tuorejuusto, tilkka sitruunamehua ja sokeri mommoksi.
2. Taputtele (croissant) valmistaikinalevyt, niin etta keskikatkoviiva haviaa
3. Lisaa tuorejuustotayte








4. Rullaa ja venyta rulla kaksin/kolminkertaiseksi potkylaksi
5. Tee rullista spiraalin muotoisia kakkuloita pellille










6. Paina peukalolla keskelta ja lisaa hillosilma (blackberry jam on paras, mutta mika vaan kay)
7. Pista uuniin ja suorita hammentava laskutoimitus: 350 F eli noin 200 C ja 20 minuuttia








8. Valele lopuksi maito+tomusokeri+vanilja -kuorrutuksella (taman voi jattaa valista)

9. Enjoy!







Scrambled eggs sopii loistavasti kylkeen. Tietenkin cheddarjuuston kera. Nomnomnom! Nyt jatkan lukuhommia. Ulkona on harmaata ja pilvista, mutta lampotila hipoo 20. Meidan olohuone on muuten muuttunut yhdeksi isoksi sohvaksi.  Lovely. Eras amerikkalainen 19-vuotias poika kysyi minulta viime viikolla, mista olen kotoisin. Sanoin Suomesta. Poika ei ymmartanyt, joten toistin maamme nimen kaksi kertaa. Tahan poika kommentoi, etta "Oh, Phoenix?". Ei, kun FINLAND. Maamerkeista Venaja ja Eurooppa ei ollut mitaan hyotya. Usein mua luullaan saksalaiseksi, mika on erittain imartelevaa.  Ja suomi kuulosti muutaman amerikkalaisen korvaan venajalta kiinalaisella aksentilla. Nice. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille onnekkaille, jotka ovat syntyneet Suomessa! Maailma ei pyorisi ilman meita. :)


Ihan ok aamupala

Mun opiskelulinnake

Saturday, October 15, 2011

Karkkilakko

Tanaan on lauantai eli opiskelupaiva. Aloitin sen mallikkaasti nukkumalla pommiin, vaikka mulla oli heratyskello soittamassa klo 9. Herasin puoli kahdeltatoista. Olin tietenkin sopinut menevani kiipeilemaan Reciin klo 12. Aamukahvit jai juomatta ja puurot syomatta. Kaiken taman lisaksi unohdin lukita pyorani. Eika tama voi oikeasti kiinnostaa ketaan, joten yritan keksia jotain mielenkiintoisempaa.

Tassa infoplajays opiskelijoiden recreation centerista aka Recista. Alla kuva mun suosikki paikasta eli Recin sisajuoksuradasta. Juoksuradan molemmissa paissa on mattoja ja laitteita, joilla voi tehda lihaskuntoa ja venytella. Sisapelihalli on kerrosta alempana, kuten nakyy. Mina lammittelen aina ensin cross-trainerilla, silla alakerrassa on sali taynna juoksumattoja, crossareita ja pyoria. Taman jalkeen juoksen talla sisaradalla. Lopuksi teen lihaskunnot ja venyttelyt juoksuradan toisessa paassa. Alakerrassa on myos vapaapainosali. Olen uskaltautunut sinne kaksi kertaa. Uimahalli loytyy myos. Itseasiassa en keksi mitaan mita Recissa ei voisi tehda. Recin takana on puoliksi katetut keinoviheriot kaikille mahdollisille palloilulajeille. Lisaksi Recin kaytavilla on opiskelua varten poytia ja wifi. Miksei Atalpa voisi olla tallainen?

Indoor running track with A/C.

Sitten otsikon aiheeseen. Mun paheisiin kuuluu taalla jaatelo, Tillamookin cheddarjuusto ja pahkinavoihillopaahtoleipa. Ma en ole ostanut karkkia itselleni kuukauteen. En myoskaan kekseja tai pullaa. Enka sulkaata! Voitteko kuvitella. Suomessa syon suklaata melkein joka paiva. Okei, syon suklaata joka paiva. Kesaisin korvikkeena toimii Daimtuutti, joita uppoaa 1-3 paivassa. Mulla kului Daimtuutteihin vahintaan 70 euroa per kuukausi viime kesana. Muhaha. Jostain syysta mun ei ole tehnyt mieli karkkia taalla. Paitsi viime torstaina, kun Allison avasi salmiakkirasian, jonka toin hanelle Suomesta. Onneksi Allison ei tykannyt salmiakista, ma sain syoda loput. ;)

Allison kutsui eilen illalla kaksi hyvaa ystavaansa meille syomaan. Allison teki pizzaa, syotiin yhdessa ja jutusteltiin tyttojen juttuja. Allisonin ystavat on aivan ihania ja huomaavaisia. Heilla on tietenkin todella paljon omia juttuja, mutta he pohjustavat jutut ensin, jotta mina pysyn karryilla. Vietan muuten Thanks givingin Allisonin perheen kanssa Ashlandissa, Oregon Shakespeare festivaalien kotikaupungissa. Allison on kotoisin Californiasta, lahelta San Franciscoa. Ashland sijaitsee Oregonin puolella, lahella osavaltioiden rajaa. Mina vuokraan auton meille, jotta voimme lahtea mun luentojen jalkeen torstai-iltana. Matka autolla kestaa 2,5 tuntia ja kustantaa 90 dollaria per nena. Sama junalla kestaa 6 tuntia ja kustantaa 170 dollaria per nena. Lisaksi paluumatkalla ajamme rannikon kautta eli vahan road trip -meininkia.

Ensi viikonloppuna Matzen tyttoystava tulee Eugeneen, joten olemme suunnitelleet viikonloppureissua porukalla. Matze vuokraa auton ja kaymme ainakin Portlandissa. Toivottavasti ajamme myos rannikolle ja kuumille lahteille. Ma vaan kyhjotan kirjan kanssa kotona, enka kerkee matkustelemaan. Mista tulikin mieleeni, etta mun pitaa ruveta lukemaan nyt, etta saan rastissa olevat 200 sivua opiskeltua ennen huomista. Huoh. Kello on Suomessa jo niin paljon, etta taidan toivotella hyvaa huomenta ja mukavaa sunnuntaita. Halit.

Friday, October 14, 2011

Palaneet patongit

En tieda miten aloittaisin, koska mun tekee aina mieli aloittaa sanomalla, etta eilen oli mukava paiva. Aamulla olin luennolla, paivalla tein esseeta ja asensin ilmankosteudenpoistajan, iltapaivalla menin luennolle ja luennon jalkeen menimme porukalla kiipeilemaan. Allison suoritti puolentoista tunnin mittaisen pakollisen oppituokion varmistamisesta. Talla valin mina, Kristina ja Matze kapuilimme ylos alas. Tobikin tuli todistamaan miten puutteellista meidan kiipeilytekniikka on. Tassa muutama kuva.


Matze "varmistaa"

Tobilla ja Kristinalla on tekohymysta paatellen tosi hauskaa



Allison harjoittelee

Mun oli pakko tehda taa taas, koska Kristina ei ikina huomaa mitaan. Ruotsalaiset.

Vahan haastetta punnerruksiin

Reenin jalkeen tulimme porukalla meille kokkaamaan ja viettamaan iltaa. Illan menusta vastasi Matze: spaghetti bolognesea ja paahdettua valkosipulileipaa. Ensimmainen patonkisatsi kypsyi hitusen liikaa. Nyt ainakin tiedamme, etta palohalytin on kunnossa.

Kristina vastasi viinista, Tobi sipulista, mina tomaattisosepurkkien avaamisesta ja Allison tunnelmasta

Maistuisiko patonki?

Nom nom nom

Ennen nukkumaan menoa selvisi mista hamahakit paasevat mun huoneeseen. Allison loysi lattianrajasta pienen raon. Mulla ei ole mitaan hamahakkeja vastaan, mutta ne eivat tee mun oloa yhtaan kotoisammaksi, joten olen mieluummin ilman. Mun vaistot toimii yleensa tosi hyvin naissa hyonteismyrkytysasioissa. Esimerkiksi Thaimaassa valelin hyttysrasvaa seinille pitaakseni muurahaispataljoonat loitolla meidan evaista. Hamahakkeja varten valitsin klooria sisaltavan pesuaineen Allisonin siivouskaapista. Pullon kyljessa lukee: Ala kayta, jos sinulla on astma tai muu hengityselinsairaus. Suihkuttelin koko rakosen aineella ja lopuksi taytin sen viela paperilla ja peittelin muovipussilla. Tadaa. Emma 1 - Hamahakkiyhdyskunta 0. Tosin nukkuminen kloorintuoksuisessa huoneessa ei ollut ehka astmaatikolle paras valinta.

Tana viikonloppuna aion tehda kaikki rastissa olevat lukemiset ja valmistautua maanantain midterm -kokeeseen. Katsotaan mita kivaa keksin kirjoitella lukujen lomassa. Nyt lenkkikamat niskaan ja nauttimaan kirpeasta syysilmasta. Rentouttavaa viikonloppua raksut!