Showing posts with label Yosemite. Show all posts
Showing posts with label Yosemite. Show all posts

Monday, September 15, 2014

Tuolumne Meadows

I'm hanging out in Lee Vining, taking a rest day. Max is working. Our original plan was to head to the Hulk first because the valley is too hot. After climbing yesterday we started having doubts about my ability to make the four mile approach to the Hulk. I injured my left foot a couple weeks back. I can climb normally but the approaches and descents are aggravating my foot. We might end up changing our plans and climb stuff close to the road. I will know in the next few days.


Lot of this, how exciting!

Please, let me (one day) be strong enough to french free that!

Yesterday we climbed two routes in Tuolumne. The Lamb dome via On the Lamb (5.9 150m/4P) and Fairview dome via Regular route (5.9 300m/12P). We climbed the Lamb backwards. The traverse pitches are crazy! I fell at the end of the crux section and found myself dangling two meters from my last piece on a blank slab. I had to ascend the rope to get back up. The traverse is as exciting for both the leader and the second. I recommend this route.


The 100 meter horizontal crack of The Lamb Dome is easy to spot.

Juggy crack and a slippery granite slab with no feet. I'm almost finished with the crux section.
We simul-climbed most of Fairview dome so 12 pitches became three and the climb took us two and half hours. This route is one of the 50 Classic climbs of North America. The climbing and position were incredible. As we went higher the climbing got easier. I enjoy simul-climbing when I'm climbing terrain I'd feel comfortable soloing but don't feel comfortable taking the risk of falling. For me it's more exciting and rewarding than seconding in TR. It's almost like I too get to lead the route. The flow is also incredible because the climbing is interrupted only if the leader runs out of gear or if the leader wants a belay mid route.

The Fairview Dome from Western Front.


Descending the granite slab in the backside of the Fairview Dome.

Pretty Tuolumne granite, smooth and slippery.

The altitude (Tuolumne is in about 3000 meters) is also affecting my performance. It hit me when we were hiking up to the base of the Lamb Dome and I struggled getting up the hill. It makes perfect sense since I'm coming from the sea level. I had to stop several times during the day to catch my breath on 5.6 terrain. It was obviously frustrating for me. I learned to pace myself towards the end of the day .

Time to pick Max up from work. Cheers!


Siskolle kiitos lähetyspipasta!
Breakfast stop

Saturday, November 9, 2013

Muutama hauska juttu

Tänään mennään Lauantai-markkinoille. Kerroinko, että unohdin lenkkarini Vegasiin? Sitten hukkui se yksi kiipeilykenkä moonlight buttressilla. Sitten unohdin yhtenä aamuna autonavaimen rocketboxin avaimenreikään. Koko päiväksi. Ja rocketboxin kansi oli auki, tietenkin. Mitäs muuta minä tein. Tiputin sulkkarin kun olimme laskeutumassa reitiltä Yosemitessa. Pikkujuttu. Sitten laskeutuessa toinen lettitupsu ajautui grigrin väliin. Siis varmistuslaitteen väliin. Joka oli polttavan kuuma, koska olin laskeutunut jo 50 metriä kauheaa vauhtia. Revin letin irti laitteesta. Ja irrotin tukun palaneita, kärvistyneitä hiuksia. Nice.

Näin Allanan eilen. Hän on matkalla Montanaan ja pysähtyi Eugenessa. Sattumalta minä satuin tänne samaan aikaan. Sattumalta sattui, haahaa. :) Vaihdoimme kuulumisia ja kävimme moikkaamassa muutamaa yhteistä tuttua. Allana lähti jo Smith rockille ja sieltä Bendiin. Näemme siis Bendissä vielä ensi viikolla ja tiistaina suunnitelmissa on kiivetä yhdessä. Myös April (kiipesi Grand tetonin meidän kanssa) on Bendissä nykyään. Ja pari muuta kiipeilykaveria, jotka asuivat ennen Eugenessa. Ja Maxin kaverit asuvat siellä. Pieni Amerikka.

Kiitos videoviestistä! Nauroin ihan hulluna teille. Ootta rakkaita. <3

Nikallakin on teippihanskat

Toinen tupsuista jäi grigriin väliin. Ja paloi karrelle. Kiiiiva. Reitillä Serenity-Sons (10d).

Friday, November 8, 2013

Day in Yosemite

Ajoimme Vegasista viisi tuntia vuorille, lähelle Yosemiten kansallispuistoa. Yövyimme ja jatkoimme matkaa Yosemiteen aamulla viiden maissa. Pakkasta oli ja nukuin ensimmäisen kerran makuupussissa reissun aikana. Minä nousen aina hieman ennen Maxia, että saan kahvit tulelle. Ajoimme vuorilta alas auringon noustessa. Mittari näytti edelleen nollaa, kun pääsimme perille Yosemiteen. Valitsimme kaksi helpohkoa klassikkoreittiä, jotka olivat eri seinillä, mutta lyhyen kävelymatkan päässä. Kiipesimme ensin Central Pillar of Frenzyn (5 kp:ta 5.10a). Se on aivan El cappa vastapäätä. Kiipesimme reitin kolmessa kp:ssa ja olimme takaisin autolla 10 jälkeen. Sitten ajoimme syvemmälle laaksoon Royal Archesille, missä kiipesimme kahden halkeemareitin yhdistelmän: Serinity crack (3kp:ta ja 5.10d) ja Sons of Yesterday (en muista monta ja 5.10a).

Kello on 6 ja mittari näyttää miinus kolme. Yosemiteen!

Laskeutumista

Maisemia Yosemitessa

Auringossa oli niin kuuma, että kiipesimme ilman paitaa. Kolmen hengen porukka aloitti juuri ennen meitä Serinity crackin, mutta he päästivät meidät ohi kolmen kp:n jälkeen. Halkeemat olivat uskomattomia. Oli mukava kiivetä vaihteeksi helppoja reittejä. 400 metriä ei tuntunut missään. Nämä olivat helpoimmat reitit, mitä olen kiivennyt reissun aikana. Kaikkien muiden reittien vaikeimmat kp:t ovat olleet 5.12. Minä en todellakaan ole tarpeeksi vahva kiipeämään 400 metriä vapaasti 5.12. Mutta hienointa tässä reissussa on ollut juuri se, että olen tajunnut, että ei minun tarvitsekaan olla. Oikealla asenteella (lue: ei tarvitse kiivetä puhtaasti eikä pelkää vetää jatkosta tai kamusta) pääsee kruksien ohi. Minulle tärkeintä ja hauskinta on päästä kiipeämän mahdollisimman paljon. En tuhlaa aikaa projektoimalla yhtä vaikeaa köydenpituutta tai yhtä kohtaa yhdellä kp:lla. Suurin osa kp:sta on ollut noin 5.11, mikä on sopivan haastavaa. Lisäksi on otettava huomioon edellä ja perässä kiipeävät porukat sekä kamojen siivoaminen. Muutaman kerran kamu oli niin jumissa, että joudun käyttämään kahta kättä saadakseni sen pois. Pakko tulla köyteen..

Laskeuduimme reitiltä neljältä ja olimme autolla viiden maissa. Päätimme jatkaa matkaa kohti Eugenea. Illalliseksi mutustin karkkipussin ja puolikkaan pussin tacolastuja. Nom nom nom. Yövyimme I-5 varrella ja jatkoimme matkaa Eugeneen aikaisin aamulla.

Ihokin on paranemaan päin :)


Eli nyt olemme Eugenessa. Eilisen kohokohta oli lämmin suihku ja illallinen kaveripariskunnan kanssa. Pizzaa ja jalkapallopeli telkkarista, Ducks vs. Stanford (20-26). Tänään hoidetaan asioita. Ollaan parhaillaan vaihdattamassa renkaita. Tämä rengaspaikka tarjoaa asiakkaille ilmaista kahvia ja popcornia. Hihiiii. Päivällä käydään kiipeämässä Maxin äidin kanssa ja sitten illallistetaan Maxin vanhempien ja kavereiden kanssa. Toivottavasti kerkeän myös näkemään Allanaa. Je je! :)