Tulin juuri Allisonin luo Californiaan, tarkemmin Newarkiin. Ilma on lammin, ehka 15 astetta ja aurinko paistaa. Aiti lahti kotia kohti eilen illalla. Kamalaa. Kauhea koti-ikava iski hetkellisesti ja ajattelin jopa, etta jos vaan ryntaan aidin peraan ja lennan Suomeen. Perheen nakeminen sai mut kaipaamaan Suomea. Aiti on edelleen matkalla, odottaa jatkolentoa JFKlla. Mina lensin taas 5.20 Portlandiin ja Portlandista jatkolennolla Oaklandiin. Allison haki minut kentalta. Olen taas oma itseni ja odotan innolla, etta paasen tutustumaan San Franciscoon ja sen ymparistoon. Nyt lopetamme nyhvaamisen ja menemme kavelylle. Talk to you soon! :)
Nyhvääminen onkin ihan ajanhukkaa. Olisin halunnut nähdä tuon San Franciscon myös silloin kun olin Seattlessa, mutta matka oli liian pitkä. Olen kade. Ota kaikki irti vierailusta ja käy joka paikassa, myös Alcatrazissa jos vain voit. Koti-ikävä on sellainen joka tulee aina välillä, mutta kyllä siitä selviää, varsinkin kun pääsee uusiin paikkoihin.
ReplyDeleteMennään Emmu Alcatraziin sitten(kin) kun mekin ollaan siellä! :)
ReplyDeleteJoo, mennaan, koska me jatetaan Alcatraz pois meidan ohjelmasta! Liikaa nahtavaa, liian vahan aikaa. :D
ReplyDeleteSiis mun ja Allisonin ohjelmasta. Olenpas epaselva. :)
ReplyDelete