Viikonloppu oli niin mahtava, etten osaa pukea sita sanoiksi. Ensinnakin Smith Rock state park on ehka upein nakemani paikka. Toiseksi sain kiipeilla ja liidata ensimmaista kertaa oikeilla kivilla. Skinner's buttea ei nyt lasketa, koska se on pelkkaa crack-kiipeilya. Parasta oli tietenkin, etta paasin liidaamaan ensimmaista kertaa Recin kiipeilyseinan ulkopuolella. Nate, Janae ja Bene opastivat minua kaikessa, joten olen taas paljon, paljon viisaampi. Tassa teille monta kuvaa.
 |
| Nate kiipeaa, mina varmistan. |
 |
| Teippia ja menoksi |
 |
| Ensimmainen kerta oikealla kalliolla. Olen tuo vasemman puoleinen. |
 |
| Minun ensimmainen liidaus! |
 |
| Viimeiset kiipeilyt ilta-auringossa. Hieman vilpoista jo. Onneksi minulla oli fleecea fleecen paalle. :) |
Lauantai eli eilinen oli pelkkaa kiipeilya pimean tuloon asti. Yon nukuimme teltassa. Paivalla lampotila hipoi 15 astetta ja kivi oli maukavan lammin. Yolla lampotila laski -7 asteeseen. Herasimme aamulla sumuun ja huurteeseen. Olimme varautuneet etukateen kylmyyteen, joten emme olleet moksiskaan. Lisaksi leirintaalueen laidalla on vessat, lamminta vetta ja sahkoa. Ilman naita olo olisi varmasti ollut monin verroin kurjempi. Sunnuntaina aloitimme kiipeilylla. Taman jalkeen mina ja Malin patikoimme kallion huipulle. Lounastimme upeissa maisemissa, kuten naette. Sitten kiipeily jatkui.
 |
| Aamulla herasimme naihin maisemiin. Kylyma! |
 |
| Matkalla huipulle |
 |
| Mahtavat nakymat |
 |
| Wau! |
 |
| Wuhuu! |
Sitten takaisin sorvin aareen eli...
 |
| Ylakoydella tata |
 |
| Whaaat? Where do I go now? When in doubt, follow the chalk. |
Ja sitten tositoimiin, eli liidaten...
 |
| Clipping |
 |
| Viimeinen puristus ja yhta hymya. Tama oli juuri sopivan vaikea reitti minulle, koska kerkesin poseeraamaan lopuksi. |
 |
| Tassa kasitysta mittasuhteista ja kameran zoomin kyvyista. Mina olen tuo oranssi plantti tuolla ylhaalla. |
 |
| Janae haki aamulla koiranpennun kotiin. Sopo kuin mika! |
 |
| Kamojen organisointioperaatio ennen kotiin lahtoa. |
Paluumatkalla pysahdyimme viela porukalla pizzeriassa. Taydellinen viikonloppu! Juuri tallaisten viikonloppujen takia toivoisin, etta joku kiipeilijapoika rakastuisi muhun. Voisin jaada tanne ja kiipeilla ja retkeilla koko lopun elamaani. Hihihihi. Janae itseasiassa totesi, etta han on paattanyt, etta mina en saa palata takaisin Suomeen viela, koska olen liian kiva. Han lupasi jarjestaa asiat niin, etten voi menna takaisin. Mitahan tuolla tytolla on mielessa. :) Olen nyt niin autuaan onnellinen, etta edes ensi viikon koerupeama (johon en ole valmistautunut ollankaan) ei haittaa minua. Haleja ihunat! Ootte minun mielessa!
Voi ei miten siistin näköistä! Eikö sua ollenkaan huimaa tuolla ylhäällä? Putositko kertaakaan? Tuo seinä näyttää ihan siltä ettei siihen voi minnekään käsiä sujauttaakaan, saati sitten jalkoja! Uhmaatte luonnonlakeja. :o
ReplyDeleteEiiiii Emmu mäkin oon kyllä sitä mieltä ettet voi jäädä sinne (tai voit, mutta se olisi kurjaa, meille). Jos löydät sieltä jonkun ihanan kiipeilijäpojan niin viedään teidät porukalla kiipeilemään Pyynikille! Aattele miten siistiä! ;)
Todella mahtavia kuvia muuten ja aivan ihana huurre-aamu! Tuollasiin olosuhteisiin minäkin haluaisin patikoimaan. :)
En pudonnut kertaakaan, mutta lahelta piti -tilanteita toki oli muutama. :) Ja monta "mihin seuraavaksi" -tilannetta. Korkeus oli ensin hieman jannittavaa, mutta siihen tottui. Suurin haaste oli aluksi "otteiden" valinta. Luonnossa "otteita" on todella paljon, joten paras mahdollinen on vain loydettava kokeilemalla. Joo, tuon sen sitten Suomeen. :D
ReplyDeleteMä mietin ihan samaa kuin Katja, mä oisin ainakin tippunu sata kertaa! Ja oisi huimannu ja ja! Tai sitten oisin kattonu alas ja jämähtäny paikalleni ja vain palokunta olisi saanut minut irrottamaan otteitani seinästä:D
ReplyDeleteEmma, et saa puhua tuollaisista sinne jäämisistä. Ja kiipeilijäpojat kyllä saa helposti raahattua tänne, jos ei, niin se ei ole sitten tosirakkautta sanon minä! Hi.
Mutta kauniita kauniita maisemia, oih. Ikävä!
Okei Emmukka,
ReplyDeleteoon jo ihan kauhusta jäykkänä ja sekaisin! Mua huimaa täällä sohvalla :(. Ettet vaan putoa! Ettet rakastu ja jää sinne! Ihanaa, kun sulla on ollut ihana viikonloppu! Ota tässä sitten rauhallisesti; yhdyn niin Katjaan ja Soileen! Pyynikille - hyvä idea! Nakötornin seinä ajaa saman asian kuin Oregonin vuoristot. Ja lounaaks käy munkit siinä missä pitsakin. Lisäks torni voi olla talvella valaistu :). Ajattele! :)
Voi, naureskelen aaneen taalla! :) Ei huolta, sen verran on teita ikava, etta kotiin on tultava. <3 Pyynikki voittaa Smith Rockin melkein 1-0, koska sielta saa munkkeja. Nomnomnom... Oot rakas! Hali!
ReplyDelete