Nikan paiva

Nikalla oli tanaan mielenkiintoinen paiva. Han paasi katsastamaan opiskelumeininkia yliopistolla. Han piti erityisesti lounaasta: itamaista kanakeittoa, sourdough-leipaa ja jalkkariksi minttusuklaatikku. Mina itse asiassa soin sen suklaan. Mitas muuta meille kuuluu. Olemme Kristinan kanssa yhtakkia muuttuneet saamattomiksi makkaroiksi. Siis niin saamattomiksi, ettei meidan opiskelusta tule mitaan. Naisena osaat varmasti arvata mista moiset keskittymisvaikeudet voivat johtua. Voi pojat. :)

Soup Nation -ruokakarrysta keitto messiin ja Lillisiin syomaan

Pakkosyotetaan Nikaa

Sain kahdessa tunnissa alas saavin kahvia ja kolme purkkaa (edelleen Lillisissa)

Maiseman vaihdos Reciin. Nikan kanssa kuunnellaan Groovesharkkia.

Opiskeluaktiivisuuden puute ei kuitenkaan estanyt minua loistamasta Global Management -luennolla. Kommentoin tanaan enemman kuin aikaisemmilla viidella luennoilla yhteensa. Proffakin kiitteli mua jalkikateen, etta olipas kiva kuulla sinun nakemyksia. Aihe oli muuten Alankomaiden "kukkateollisuus". Kylla, kylla, tassa paassa pyorii vain viisaita tieteellisia ja nerokkaita ajatuksia, joita ei niin vain joka luennoilla jaeta. Hahahahaaaaa! Ei vaan. Tein ensimmaista kertaa laksyt huolella. Aktiivisuuteni kompensoi hyvin geologian lab-sessiota, josta lahdin kesken kaiken pois. Minua alkoi vasyttaa aivan tajuttomasti. Kannoin ylpeana akateemisen vapauden soihtua ja painelin takaisin Lillisiin kahville.

Paivan kruunasi illallinen  Kristinan kanssa uudessa paikassa, jonka nimea en muista. Soimme, kavimme kaupassa ja tulimme viela hetkeksi minun luo rupattamaan. Nyt unten maille, etta jaksan aamulla juosta intervalleja. Kerrankin kun oli kamera mukana, otin kuvia ruuasta ja ruokakaupasta. How dork am I? Haleja naperot!

Nom nom nom.

Jalkkari puoliksi.

Kaupassa myydaan salt water taffya! Omgomgomg!

Candy corn on niiiiiiin hyvaa.