Weekend at Smith Rock

Hola hola! Olin kolme kokonaista paivaa kiipeilemassa Smith Rockilla eli perjantaista sunnuntaihin. Julialla oli sunnuntaina synttarit ja mina sain synttariviestin lahetettya vasta puolen yon jalkeen (eli suomessa paivan myohassa). Siskonrooli vaatii hieman hiontaa. Minulla ei ollut suomipuhelinta mukanani ja amerikkalaisella ei voi lahettaa viesteja ulkomaailmaan. Fun. Joka tapauksessa toivotan viela ihanalle, rakkaalle siskolleni uudestaan myohaista syntymapaivaa. Rakastan sinua! Hali! Juhlitaan sitten kesalla siun syntymapaivaa. Vien sut kiipeilemaan. Sain muuten etukateen synttarilahjan kavereilta. Kerron siita, kun oikea paiva koittaa. Kiitos jo etukateen!

Sisalla ja ulkona kiipeily ovat taysin eri lajit. Ulkona 99% kiipeilysuorituksesta riippuu, ei taidosta, vaan mielentilasta ja taydellisesta keskittymiskyvysta. Tiedan suurin piirtein milla tasolla kiipeilen, joten tiedan, etta kroppani kykenee suoriutumaan liikeista. Haaste on a) uskoa, etta pystyn suoriutumaan reitista ja b) voittaa putoamisen pelko ulkona. Tajusin taman tana viikonloppuna kun liidasin vaikeimpia reitteja, mita olen koskaan liidannut. En pelkaa tippumista sinansa, mutta terava, nyppylainen kivi raastaisi naamani ja polveni verille. Ei hyva. Lisaksi ensimmaisen jatkon asettaminen on pelottavaa. Smith Rock on kuuluisa siita, etta ensimmaisen jatkon paikka on erittain korkealla, pahimmassa tapauksessa 4-5 metrissa. Eli jos putoat, katkot jotain. Kun jalkasi ovat metrin korkeudella, ainut vaihtoehto on menna ylospain. Ensimmaisen jatkon+koyden voi asettaa paikoilleen "stick clipilla". Aina sekaan ei auta, silla stick clippikaan ei valttamatta ylla jatkoon. Been there, done that. Why have a stick clip then? Well, we don't. Lainaamme joltain lahistolla olevalta.

Hauskin juttu tana viikonloppuna on tama. Matze opetti minulle viime syksyna muutamia liikeperiaatteita ja varmistamista. Arvatkaas mita mina tein tana viikonloppuna? Opetin hanelle miten ankkuri rakennetaan ylakoytta varten, miten kiipeilykoydella ja varmistuslaitteella laskeudutaan alas ja miten jatkot ja ankkuri siivotaan. Ja kaveri on kiipeillyt on and off 8 vuotta. Nama opettamani asiat voi tietenkin tehda miljoonalla eri tavalla. Mina olen jo sinut kaiken kanssa, mutta muistan etta kuukausi sitten olin viela aivan sekaisin. Ja peloissani. Oppilaasta on siis tullut opettaja. Muhaha! Nyt kuvia, kun ei naita jaarituksia kukaan jaksa. Adios!

Monkey face

Matze took a cool pic of me throwing the rope

I rappelled a lot because it's fun (and because it still takes me FOREVER to set everything up and coil the rope and...)

Lunch. If I was what I ate, I would be a carrot stuffed with peanut butter and hummus.

Awesome crew and view

Cooking and wearing Kristina's cool jacket, which according to everyone else, is a sleeping bag.

This was my first 5.9 lead outside. Took a picture from the top. Though, the highlight of the weekend was the 5.10a lead I did after this one.