Goodbye Allison, Hello new room

Hyvastelin Allisonin tana aamuna kello 5.30. Kuten kaikki varmasti muistatte, han lahtee vaihtoon Bristoliin. Muisteltiin illalla kulunutta syksya ja miten hauskaa meilla oli. Allison on ehdottomasti laheisin ystavani taalla, joten hyvastien sanominen oli ikavaa. Olen kuitenkin todella iloinen, etta han lahtee vaihtoon. Kaikki vaihtoon! Allison matkustaa lukukauden paatyttya Suomeen, joten mina saan ensi kesana vuorostani esitella kotikulmiani hanelle. Olen tietenkin kertonut hanelle perheestani ja ystavistani kaiken, joten han odottaa myos innolla kaikkien teidan tapaamista. Vahankos kivaa! :)

Rentouduin tanaan kotona. Leivoin viisi peltia kaurapahkinavoipikkuleipia (viemisiksi, ei itselle) ja katselin Gilmorea. Jarjestelin myos uuden huoneeni ja siivosin vanhan, koska Meredith muuttaa huomenna. Kavin REI:ssa, koska tarvitsen digitaalisen kellon juoksukurssille. En loytanyt kelloa, mutta Black Diamondin otsalampun loysin viimeinkin puoleen hintaan. Nuo pirulaiset ovat taalla kalliita. Sain muuten Allisonin kyparan lainaan. Nyt on turvallista pyorailla. Joulukoristeista en ole vielakaan suostunut luopumaan. Tassa muutama kuva tasta paivasta. Mukavaa sunnuntaita! Ma lahden kohta Malinille iltaa viettamaan. Heipodei!

Mun uusi huone (olen haaveillut tuosta sangysta 4 kk)

Tallaisia leivoin, koska ainekset loytyi kaapista. Ostin taman Oregon-reseptikirjan Portlandista. Korvasin yhden jauhokupin kaurahiutaleilla. Shortening on kovetettua kasvisrasvaa/leivontarasvaa. 1 cup = 2,4 dl

Pömpylöita (mulla on suominäppäimet mutta unohdan aina laittaa päälle)

Keksikakkuloita

En luovu joulusta ihan vielä (kynttilän alla Juhlat-lehden joulunumero)

Thank you IKEA!

Olen kotona taas. Huomenna tiedossa muuttamista ja illanistumista. Maanantaina minulla alkaa nelja kurssia, joten tarkistin tanaan jo valmiiksi mita minun tulee maanantaiksi hankkia. Allison lahtee ylihuomenna ja Meredith muuttaa sunnuntaina. "Leivoin" heti kotiin tultuamme IKEAn ruisleivan ja voi mita herkkua se oli! Uunituore ruislimppu kera margariinin. Parasta! Allison tykastyi leipaan kovasti. Ostakaapa siis ikean ruisleipajauhomix ja pyorayttakaa itsellenne uunituore ruislimppu. Ette pety ja helppoa kuin mika! Suomessa ei olisi tullut mieleenkaan sortua moiseen. Nyt unten maille. Halit!

Santa Cruz ja California redwoods

Suuntasimme tanaan etelaan Santa Cruziin. Rannikolla sijaitseva hippikaupunki (aren't they all) oli taydellinen kohde aurinkoisena ja lampimana paivana. Lounastimme Walnut Avenue Cafessa keskustassa, terassilla. Soin maailman parhaan tomaattikeiton ikina. Mina syon joka paikassa aina Soup and salad -setin, joka sisaltaa paivan keiton, salaatin ja leivan. Setin hinta on paikasta riippuen 3,5-7 euroa, eli erittain kohtuuhintaista. Jos naa amerikkalaiset osaa jotain tehda, niin keittoja. Kuulosta tylsalta, mutta voittaa hampparit ja toastit.

Salaatti, fetakastike, tomaattikeitto juustohiluilla ja valkosipulileipaa

Pyorimme hetken kaupoissa. Loysin Urban Outfitterin alennuksesta sopon kynttilan alusen ja viiden vuoden paivakirjan. Soile, olet inspiraationi. Tosin minun kirjani kysyy minulta kysymyksen joka paiva ja minun tulee vastata siihen. Taman paivan kysymys oli "What was the best thing about today?" Kaikki oli niin kivaa, etta luettelin kaiken. Ajoimme merenrannalle ja kavelimme paljain varpain hiekalla. Rannalla on myos valtava laituri, jonka kuljimme paasta paahan. Matkalla mukaan tarttui muutama kuva merileijonista ja salt water taffya.

Allison ja Nika rannalla

Emma ja Nika rannalla

Miten mun hiukset voi yhtakkia menna noin hyvin? Allisonkin ihmetteli aaneen samaa just asken.

Merileijonia

Hetkinen... tama onkin hylje

Viimeinen kohteemme oli Henry Cowell Redwood State park lahella Santa Cruzia. Naimme isoja ja vanhoja puita metsassa. Kotimatka taittui ruuhkassa, niin kuin aina. Allisonin isa teki hampurilaisia illalliseksi. Talla hetkella meilla on suklaakakku tyon alla. Pohjien pitaa viela jaahtya, jotta voimme lisata kuorrutuksen. Huomenna aamulla on heratys 4.30. Nyt kakun tilaa tarkistamaan. Moikka moi!

Iso puu

Ja vain noin 1800 vuotta vanha

Kukkuu

Puita

Pöö!

Kirkas taivas on harvinainen naky

Berkeley, Emeryville ja liikenne

Olen nukkunut Allisonin luona joka yo noin yhdeksan tuntia. Ah mita ihanuutta. Aamu oli usvainen, kuten aina. Iltapaivalla sumu halveni ja ulkona parjasi neuletakilla. Lahdimme aamupalan jalkeen pohjoista kohti Berkeleyn kaupunkiin. Siella on yksi maailman arvostetuimmista julkisista yliopistoista ja Californian osavaltion ensimmainen yliopisto eli University of California Berkeley tai lyhyesti Cal. Matkalla pysahdyimme spontaanisti Emeryvillen IKEAssa, koska tarvitsemme kulhoja kotiin. Ihan kuin olisin kotona ollut. Lounastimme tietenkin lihapullabaarissa. Edelleen aivan kuin kotona. Ostin myos ruisleipahiluja, jotta voin leipoa ruisleivan! :D

Allison's home is there.

Emma's home is up there if she just could reach it. Emma also looks like she's going to a funeral.

Kavimme myos nopeasti muutamassa vaatekaupassa, koska Emeryvillessa on kivoja kauppoja. Jos saisin valita yhden liikkeen, josta ostaisin kaikki vaatteeni, se olisi J.Crew. Allison sanoi saman lausahduksen minulle noin kolme kuukautta sitten. J.Crew on vahan niin kuin FilippaK, mutta valikoima on suurempi ja vareja on enemman. Perunanvaria elikka beigeeta on paljon, tietenkin. Tassa linkki naisten vaatteisiin, jos haluatte vilkaista. http://www.jcrew.com/womens-clothing.jsp. Jos olisin rikas, ostaisin kaiken, mita heilla on valikoimassa. Mutta olen tyoton opiskelija, joten pitaydyn vanhoissa rytkyissa ja shoppailen tarvittavat Buffalo Exchangesta ja Gapista. Enka oikeastaan tarvitse mitaan, joten en shoppaile. Simple as that!

Sitten itse Berkeley. Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset saivat alkunsa Berkeleyn campuksella 60-luvulla. Taten kaupunki on edelleen hipahtava ja omaperainen. Viela hipahtavampi kuin Eugene, ja se on paljon sanottu se. Ajelimme keskustassa ja kiertelimme kavellen campuksella. Loysimme kauniin puun, johon oli pakko kiiveta. Enjoy!

The Campanile

Ooo, rakennus

Kukka

Pakko oli kiiveta

Hihihi, hahaha.

Calin maskotti on karhu.

Katu

Ai niin, lupasin avautua amerikkalaisesta autoilusta.  Oregonissa autoilijat ovat asiallisia. Noh, Oregonin ja Californian autoilukulttuuri on kuin yo ja paiva. Allison on valittanut minulle, etta liikenne Californiassa on jotain aivan uskomatonta ja suuri osa autoilijoista on idiootteja. Nama nelja paivaa ovat opettaneet minulle, etta Allison on oikeassa. Joka ikinen paiva automme nokan edessa tehdaan holtittomia kaistanvaihtoja (ja kaistojahan on 4-6 vieretysten), risteyksissa ryhmitytaan miten sattuu ja eteemme kiilataan kahden kaistan paasta ilman vilkkua. Vilkusta viela, sita ei kayteta. Ylipaataan autoilu on yhta sooloilua ja sita ohjaa "mina teen niin kuin mina haluan" -mentaliteetti. Olen onneksi oppinut California Interstate -niksit ja kikat Allisonilta, joten ei hataa Katja ja Soile. :)

Ajamisen ihanuus ei kuitenkaan lopu tahan. Teilla on aina ruuhkaa, koska kaikki matkustavat Califoniassa autolla. Enka tieda miten muuten he voisivat matkustaa, kun asuinalueet ovat keskella ei mitaan ja julkinen liikenneverkosto ei taten mitenkaan kattaisi kaikkea. Lisaksi kaupat ovat keskittyneet suuriin ostoskeskuksiin, joten esimerkiksi Allisonin perheen lahikauppa on kolmen kilometrin paassa. (Vrt. Kalevan K-Extra on noin tien toisella puolella.) Sinne ei lahdeta spontaanisti jalan jaateloostoksille. (K-Extraan taas voi menna koska vaan spontaanisti Daimtuuttiostoksille...hehehe.)

Huomenna on viimeinen paiva. Sekosin paivissa, joten luulin, etta se oli tama paiva. Ajamme etelaan Santa Cruziin ja tutustumme Californian Redwoodseihin, missa on jattilaispuita. Kuis kivalta tuo kuulostaa! Ylihuomenna kymmenen tunnin ajo Eugeneen, missa varmasti sataa. Halirutistus Suameen!

Golden Gate bridge ja Sausalito

Eilen oli vuoden ensimmainen paiva. Sain loistavan alun vuodelle, silla saa oli mahtava ja nain upeita paikkoja. Ajoimme Golden Gate sillalle, parkkeerasimme ja kavelimme sillan melkein paasta paahan. Halusimme viela ottaa kuvan meista nakoalapaikalla sillan toisella puolella. Meidan harmiksemme kaikki muutkin halusivat tehda niin, joten autojonot olivat jarkyttavat ja parkkipaikkaa saimme jonottaa puoli tuntia. Paatimme lahestya siltaa toiselta suunnalta, joten jatkoimme 101 pohjoiseen. Seuraava liittyma sattui kuitenkin olemaan Sausalito.

Paadyimme kiertelemaan Sausalitoa ja voin todeta, etta kyseinen kaupunki on (tahan mennessa) kaunein kaupunki Amerikassa. Se on satamassa, asunnot ovat vehrean kukkulan rinteella ja rantabulevardilta on suora nakoyhteys San Franciscoon. Mina voisin muuttaa sinne. Lounastimme pienessa rantakahvilassa, joka niin ikaan oli herttainen kuin mika.

San Francisco, purjeveneita, vasemmalla Treasure Island ja Bay bridge. Ja tietenkin hieman sumua.

Nika ja Golden Gate bridge

Nika meni takaisin mun taskuun...

Sausalitosta matka jatkui takaisin San Franciscoon ja kohti autojen sekamelskaa (or a clusterfuck as we call it). Saimme lopulta yhteiskuvan sillasta ja meista. Teimme niin kuin kaikki muutkin; jonotimme nakoalatasanteen parkkipaikan eteen ja laitoimme hatavilkut paalle silla aikaa kun meidan kuva otettiin. Sitten akkia takaisin autoon. Tama ja muita mielenkiintoisia tarinoita amerikkalaisesta ajokulttuurista myohemmin. Paluumatkalla kiertelimme viela San Franciscossa okyasuinalueella missa okyrikkaat (or the hoity-toity as we call them) asuvat. Kivoja taloja, voisin asua. Nyt teen itselleni aamupalaa. Adios!

Roomie pic

Kiva asunto Marin Headlandsin asuinalueella, San Franciscossa

Ja kivoja nakymiakin niilla on

San Francisco

Pyorimme perjantaina San Franciscossa. Saa oli sumuinen. Kuinkas muutenkaan. Kavelimme satamassa, lounastimme Boudin nimisessa leipomoravintolassa, joka on kuuluisa sour dough leivasta, ja shoppailimme Union Squarella. Paivan kohokohtiin kuuluivat cabel car -ajelu ja se, kun lokki kakkasi mun huiville. Nice. Cabel car eli (kaytin hurjasti mielikuvitusta tahan kaannokseen ja kaytan sita, koska se kuulostaa typeralta) kaapeliauto oli mahtava, koska saimme seista sen reunalla ja jannata tipummeko vai emme.

Tama mies kantoi sikaa satamassa. Okei.

Alcatraz

Golden Gate bridge ja sumu

Matkalla Union Squarelle

Kaapeliautolla matkustaminen on kivaa

Nakymia kaapeliautosta

Lisaa nakymia kaapeliautosta

Uuden vuoden vietimme niin kuin mitkakin mummot, mutta meille oli hauskaa. Kavimme shoppailemassa aamulla, elokuvissa iltapaivalla ja illalla hengasimme Allisonin naapureiden luona. Joimme teeta, soimme konvehteja ja katsoimme telkkarista Nycin pallon tiputusta. Uusivuosi on nycissa kello 21, mika sopi meille enemman kuin loistavasti, silla olimme jo menossa nukkumaan, kun oikea vuosi vaihtui. :) Allisonin naapuri lahetti laittomasti raketteja takapihallaan, joten naimme ilotulituksen. Tanaan menemme kavelemaan Golden Gate sillan paasta paahan. Muuta en viela tieda, koska vasta herasimme. 

Loistavaa uutta vuotta 2012 kaikille! En tehnyt mitaan lupauksia. Muhaha. Halit!