Berkeley, Emeryville ja liikenne

Olen nukkunut Allisonin luona joka yo noin yhdeksan tuntia. Ah mita ihanuutta. Aamu oli usvainen, kuten aina. Iltapaivalla sumu halveni ja ulkona parjasi neuletakilla. Lahdimme aamupalan jalkeen pohjoista kohti Berkeleyn kaupunkiin. Siella on yksi maailman arvostetuimmista julkisista yliopistoista ja Californian osavaltion ensimmainen yliopisto eli University of California Berkeley tai lyhyesti Cal. Matkalla pysahdyimme spontaanisti Emeryvillen IKEAssa, koska tarvitsemme kulhoja kotiin. Ihan kuin olisin kotona ollut. Lounastimme tietenkin lihapullabaarissa. Edelleen aivan kuin kotona. Ostin myos ruisleipahiluja, jotta voin leipoa ruisleivan! :D

Allison's home is there.

Emma's home is up there if she just could reach it. Emma also looks like she's going to a funeral.

Kavimme myos nopeasti muutamassa vaatekaupassa, koska Emeryvillessa on kivoja kauppoja. Jos saisin valita yhden liikkeen, josta ostaisin kaikki vaatteeni, se olisi J.Crew. Allison sanoi saman lausahduksen minulle noin kolme kuukautta sitten. J.Crew on vahan niin kuin FilippaK, mutta valikoima on suurempi ja vareja on enemman. Perunanvaria elikka beigeeta on paljon, tietenkin. Tassa linkki naisten vaatteisiin, jos haluatte vilkaista. http://www.jcrew.com/womens-clothing.jsp. Jos olisin rikas, ostaisin kaiken, mita heilla on valikoimassa. Mutta olen tyoton opiskelija, joten pitaydyn vanhoissa rytkyissa ja shoppailen tarvittavat Buffalo Exchangesta ja Gapista. Enka oikeastaan tarvitse mitaan, joten en shoppaile. Simple as that!

Sitten itse Berkeley. Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset saivat alkunsa Berkeleyn campuksella 60-luvulla. Taten kaupunki on edelleen hipahtava ja omaperainen. Viela hipahtavampi kuin Eugene, ja se on paljon sanottu se. Ajelimme keskustassa ja kiertelimme kavellen campuksella. Loysimme kauniin puun, johon oli pakko kiiveta. Enjoy!

The Campanile

Ooo, rakennus

Kukka

Pakko oli kiiveta

Hihihi, hahaha.

Calin maskotti on karhu.

Katu

Ai niin, lupasin avautua amerikkalaisesta autoilusta.  Oregonissa autoilijat ovat asiallisia. Noh, Oregonin ja Californian autoilukulttuuri on kuin yo ja paiva. Allison on valittanut minulle, etta liikenne Californiassa on jotain aivan uskomatonta ja suuri osa autoilijoista on idiootteja. Nama nelja paivaa ovat opettaneet minulle, etta Allison on oikeassa. Joka ikinen paiva automme nokan edessa tehdaan holtittomia kaistanvaihtoja (ja kaistojahan on 4-6 vieretysten), risteyksissa ryhmitytaan miten sattuu ja eteemme kiilataan kahden kaistan paasta ilman vilkkua. Vilkusta viela, sita ei kayteta. Ylipaataan autoilu on yhta sooloilua ja sita ohjaa "mina teen niin kuin mina haluan" -mentaliteetti. Olen onneksi oppinut California Interstate -niksit ja kikat Allisonilta, joten ei hataa Katja ja Soile. :)

Ajamisen ihanuus ei kuitenkaan lopu tahan. Teilla on aina ruuhkaa, koska kaikki matkustavat Califoniassa autolla. Enka tieda miten muuten he voisivat matkustaa, kun asuinalueet ovat keskella ei mitaan ja julkinen liikenneverkosto ei taten mitenkaan kattaisi kaikkea. Lisaksi kaupat ovat keskittyneet suuriin ostoskeskuksiin, joten esimerkiksi Allisonin perheen lahikauppa on kolmen kilometrin paassa. (Vrt. Kalevan K-Extra on noin tien toisella puolella.) Sinne ei lahdeta spontaanisti jalan jaateloostoksille. (K-Extraan taas voi menna koska vaan spontaanisti Daimtuuttiostoksille...hehehe.)

Huomenna on viimeinen paiva. Sekosin paivissa, joten luulin, etta se oli tama paiva. Ajamme etelaan Santa Cruziin ja tutustumme Californian Redwoodseihin, missa on jattilaispuita. Kuis kivalta tuo kuulostaa! Ylihuomenna kymmenen tunnin ajo Eugeneen, missa varmasti sataa. Halirutistus Suameen!