Olin Smith rockilla sunnuntaina Maxin kavereiden kanssa. Aloitimme kiikut 7.30 ja lopetimme puoliltapäivin. Satoi. Minä varmistin Mikea, jonka projekti (13c eli joku 8a+) oli mukavasti hänkki enkä minä kastunut. Projektoinnin jälkeen minä pääsin oman projektini kimppuun, eli reitin, jota olen halunnut kokeilla siitä asti kun tänne tulin. Tiputettiin vaikeusastetta pari numeroa. Satoi taas. Tokalla yrkällä pääsin ylös. Mukavia liukkaita pikkukrimppejä. Kivoja, eikö vaan Katja.
Illalla pääsin ilmaisten grilliherkkujen äärelle Timberline opasfirman 30-vuotissynttärijuhlissa Smith rockilla. Ja arvatkaas kuka oli myös pippaloissa, Alan Watts. Häntä voisi kutsua Amerikan sporttikiipeilyn isäksi. Hän on kirjoittanut Smith rock -oppaan ja ja ja... Oli aika hienoa.
 |
| Kolme kakkuakin oli |
Eilen satoi kaatamalla, joten ei kiipeilyä ollenkaan. Vietimme iltaa porukalla Bendissä. Pelasimme Wiitä ja laitoimme ruokaa yhdessä. Oli hauskaa, mutta tiivistä kaveriporukkaa seuratessa tajusin miten paljon minun on omia kavereita ikävä. Yhyy. Tänään pitäisi sataa, ukkostaa ja paistaa. Menemme Smith rockille puoleltapäivin. Illemmalla Allana nappaa minut kyytiin ja lähdemme kohti Wyomingia. Tai saatamme olla Smith rockilla vielä yhden päivän. Kahtotaan. Haleja!
No comments:
Post a Comment