Kursseille rekisteroityminen ja muuta mukavaa

Maanantaina minulla oli tapaaminen oman laitokseni opintoneuvojan kanssa. Me vaihtarit saamme opiskella mita vaan, jos kursseilla on tilaa. Mun tilanne on kuitenkin vahan eri, koska olen Treen yliopistossa maisterivaiheessa ja taalla olen kandi eli undergraduate tasolla. Kandia tehdaan taalla nelja vuotta. Mulla alkaa nyt viides opiskeluvuosi, eli mun pitais paasta syventaviin opintoihin. Mun pitaa kuitenkin tayttaa tietyt patevyysvaatimukset JA anoa oikeutta opiskella PPPM (Planning, public policy and management) paaaineena. Todella sekavaa. Mun pitaa siis laittaa sahkopostia, kysella mita kursseja mun pitaa viela tehda ja ehka saan ensi periodiin syventavia.

Menin intoo piukassa tietokoneluokkaan tekemaan kurssivalintoja. Mika saataaminen ja vaantaminen niiden kurssien kanssa onkaan. Sain haluamani urheilukurssit eli juoksun ja seinakiipeilyn. Lisaksi amerikan historian kurssille paasi helposti. Mutta ne mun oman paaaineen kurssit. Toinen kursseista oli jo taynna ja toiseen vaaditaan suostumus joltain ihmiselta laitoksella. Kirjoittelin siis sahkoposteja ja etsin vaihtoehtoisia kursseja, jos en saa haluamiani. Ruotsalaiselle tytolle Kristinalle kavi samoin. Kaikki hanen haluamansa HR-kurssit ovat taynna, joten han aikoo opiskella piirrustusta ja wilderness survivalia. That's pretty cool too!

Vintageliikkeen helmia, tyylikasta ja kaytannollista.

Kurssivalintakauhuepisodin jalkeen lahdin Kristinan kanssa kahville Sturbacksiin. Kiertelimme vintage- ja urheiluliikkeissa. Palasimme viidelta campukselle kuuntelemaan Opiskelijajarjestojen esittelya ja katsomaan elokuvaa the Goonies. Se on kuvattu taalla rannikolla, joten vuokratkaa ihmeessa, niin naette millaista taalla on. :) Elokuvan jalkeen kerasimme porukan, ja lahdimme katsomaan kahden saksalaisen pojan taloa. He jakavat suuren omakotitalon amerikkalaisen pojan kanssa. Hengailimme ja joimme olutta. Still need to do some work on that. Keittiossa oli suurin mikro ja suurin keraaminen liesi mita olen ikina nahnyt. Ja jaakaapin ovesta saa jaapaloja tietenkin. Saksalaiset on todella kohteliaita. Jos seisomme vieressa, he vaihtavat kielen heti englanniksi. Se on toki kohteliasta myos heidan kamppista kohtaan. Saksalaisia on taalla aika paljon. En osaa edes kuvitella, etta millaista olisi olla kahdeksan suomalaisen ja parin muumaalaisen kanssa samassa tilassa. Puhuttaisko me englantia keskenamme? Hyva kysymys.

Matkalla keskustaan pysahdyimme ikuistamaan Eugenen vilkasta yoelamaa. Authors note: tama on sarkastinen kommentti.

Lahdimme puolen yon aikoihin viela keskustaan katsomaan, josko jokin pubi olisi auki. Osa porukasta halusi ruokaa, mutta vain drive-in oli auki. Ilman autoa et voi tilata. Onneksi olemme amerikassa, joten autokaistalta juuri poistunut mies huikkasi pojille, etta he voivat hypata hanen autoonsa ja han ajoi drive-iniin uudestaa heidan kanssaa. Ma yllatyn joka paiva siita miten ystavallisia ja avuliaita ihmiset ovat taalla. Kavimme yksilla pubissa. Kokeilimme paikallisen panimon olutta, mutta se maistui oudolta. Muiden mielesta siis, ei pelkastaan mun mielesta. Kotiin paasin talla kertaa autolla. Yliopiston lukukausimaksuilla katetaan taksi/saattopalvelu, jotta opiskelijoiden ei tarvitse kulkea yksin kotiin. Puhelinsoitto ja sut noudetaan tai saatetaan kotiin. Talla kertaa he olivat sattumalta pubin edessa. Mulla ei ole sita numeroa, mutta se on mun to do listalla.

Meilla on edelleen orientaatiojuttuja, mutta ne on lahinna ekavuostisille opiskelijoille suunnattuja. Menen lounaalle tuutoreideni kanssa klo 12 ja taman jalkeen menen tutustumiskierrokselle kirjastoon. Illalla on peli-iltamat samassa paikassa, missa katsoimme eilen elokuvaa. Should be fun. Hyvaa yota pallerot. :)