Shopping and Bdayparty

On lauantaiaamu ja klo on 7.09. Valvoimme Allisonin kanssa puoli kahteen asti. Istuimme keskella yota keittion poydan aaressa, mutustimme jaateloa suoraan purkista ja juttelimme maailman turhimmista asioista. Allison jarjesti ystavalleen yllatyssynttarit aiemmin illalla. Allison ja hanen lahimmat ystavat olivat laittaneet ruokaa, leiponeet ja koristelleet asunnon kauniisti. Soimme, soimme ja soimme. Ainut outo juttu oli synttarisankarin reaktio. Han ei ollut iloinen yllatysjuhlistaan, pikemminkin narkastynyt. Tama tietenkin harmitti kaikkia, jotka olivat osallistuneet jarjestelyihin. Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut, tytoilla oli hauskaa ja mina sain tutustua Allisonin kavereihin.

Kynttiloiden sytytys

Lahden tanaan Outdoor program nimisen organisaation jarjestamalle white water rafting -tripille eli laskemaan koskea. Olen aivan pahkinoina! En ole tehnyt moista aiemmin. Taksi paivaksi on luvattu taas helletta, joten McKinzie riverin hyytavan kylma vesikaan ei haittaa menoa. Ohjaajat varoittelivat meita kylmasta vedesta ja matkan ohjeissakin luki, etta could water swimming skills are required. Haloo, olen uinut avannossa ja ramppasin koko kesan youinneilla rauhaniemessa. Lisaksi olen jo kahlannut siina joessa, joten tiedan etta kylmaa on.

Olin eilen ensimmaista kertaa shoppailemassa ostoskeskuksessa kaupungin laidalla. Sutkuttaminen vaihteettomalla pyoralla kesti noin 20 minuuttia. Betoninen pyorailytie seuraa kaupungin halkovaa jokea aina ostoskeskukselle asti. Matkalla nain kauniita viheralueita ja pauhaavan joen. Ostoskeskus Valley river center ei ole kovin suuri, mutta siella on juuri sopivasti kaikkea. Ostin viimeinkin hajuveden, jota kavin suhauttelemassa Sokoksella lahes paivittain. En raaskinut ostaa Suomesta, mutta taalta raaskin. Lisaksi ostin urheiluvaatteita, tennarit, shamppoon, joka estaa hiuksia vihertymista (avaudun tasta toiste), pyyhkeita ja liinavaatteita. Nyt mulla on kaikki mita tarvitsen, paitsi reppu. Loysin viisi laukkua, jotka haluan. Mutta en ostanut. Hyva Emma. Matkalla tormasiin suuriin hanhilaumoihin.

Hanhia etupihalla

 Viela yksi hauska juttu. Allison naureskelee mulle ihan katketakseen, kun molayttelen vahingossa holmoja juttuja. Taallahan sanotaan aina, etta have a good one, kun sanotaan heipat. Jostain syysta ma onnistun aina vaihtamaan tuon sanan good joksikin muuksi. Eli have a nice one on ok, mutta have a great one ei ole. Lisaksi jono on ihan vaan line ja mina kaytan sanaa queue. Ma opin Allisonilta ihan hirveesti. Eilen sain myos palautetta aksentistani. Kojumyyja sanoi, etta aksenttini on sopo eli toisin sanoen en ole kovin uskottava. Allison osaa matkia minua, mutta mina en osaa matkia hanta. Ruotsalaisen Kristinan puhe kuulostaa minun korvaani silta kuin han laulaisi englantia. Minakin kuulostan Allisonin mukaan hieman laulavalta. Oli miten ole, parasta on se, etta aksenttini ei haittaa. Ainakin kaikki tapaamani Eugenelaiset ovat kiinnostuneita ja ystavallisia, kun huomaavat, etten ole natiivi.

Kaikkein vaikein kieleen liittyva asia tahan mennessa on ollut vitsailu ja sarkastisten kommenttien heitto. Te tiedatte milla tavalla mina vitsailen. Englanniksi se on todella vaikeaa ja turhauttavaa. Vitseista puheen ollen, mun pyorasta irtos ketjut. Mulla oli siis pyora kaksi paivaa ja ma onnistuin "rikkomaan" sen. Ma tein saman tempun Julian pyoralle just ennen kun tulin tanne. Katsotaan, josko saisin ne itse paikoilleen. Nyt vaihdan ylleni vaatteet, jotka saavat kastua ja lahden laskemaan koskea. Mukavaa sunnuntaita kaikille!