Eugene 1 - Tampere 0

Istuskelen Hideaway -leipomokahvilan terassilla ja horpin aamukahvia. Kotoa oli kahvi loppu, joten otin asiakseni etsia aamupalapaikan, missa en ole viela kaynyt. Tama paikka on aivan mahtava. Harmikseni akku loppui kamerasta kesken kaiken. Kuvailen lyhyesti: italialaisvaikutteinen leipomo, omia leipia, tuhat erilaista pullaa, muutama suolainen vaihtoehto (joista perunaporkkanasipulitaytteinen pasteijahassakka loysi tiensa minun lautaselle) ja luomuruokakojuja terassin pielessa. Lisaksi asiakaskunta on ilahduttavan varikasta; ymparillani puhutaan espanjaa, ranskaa ja italiaa. Minulla on perjantain New York Times mukanani,  vanhoja uutisia. Minun tekisi kovasti mieleni hakea makea jalkiruoka, mutta yritan pidatella makeannalan kurissa. Nalkahan ei ole, mutta kun siella oli sellainen sticky bun, joka tursusi valkoista kuorrutusta.

Kaverillani Hayleylla on tana iltana 21-vuotis synttarijuhlat, joiden teema on "prom". Kristina on minun deitti. Minun piti alunperin menna tekemaan laskuvarjo(tandem)hyppy tanaan, mutta firma joutui perumaan sen jostain syysta. Laskuvarjohyppy on ollut minun "to do in the US" -listalla jo pitkaan, joten haluaisin tuon velvoitteen pois alta. Tyhmaa. Hinta oli 133 euroa. Paljonkohan noista joutuu maksamaan Suomessa? Tiedan vain, etta 4 km korkeudelta hypataan ja tietenkin ohjaajan kanssa. Huomenna eli sunnuntaiaamuna heraan 4:00, koska menen vapaaehtoisena ohjaamaan Triathlonin osallistujia oikeaan suuntaan pyoraosuudella. Iltapaivalla osallistun Kristinan jarjestamaan picniciin campuksella ja illalla menen saunomaan Daven ja Lindan luo.

Sticky bun on nyt mun lautasella. Nomnomnom. Seuraavaksi kerron hieman minun tulevaisuudensuunnitelmista. Minahan etsin harjoittelupaikkaa ja toita Suomesta kesaksi. Sopivaa harjoittelupaikkaa ei loytynyt, enka saanut varmistusta toista ajoissa, joten paatin kokeilla onneani ja laittaa tiedusteluja mahdollisesta harjoittelusta Oregonin yliopiston kansainvalisten asioiden yksikossa. Paikka ei ollut avoinna, kunhan tokin kepilla jaata. Selvitin yhdessa sahkopostissa millaisista tyotehtavista olen kiinnostunut. Kaikki tapahtui todella nopeasti. Yhteyshenkilo kv-yksikosta kutsui minut haastatteluun ja kertoi, etta he tarvitsevat harjoittelijan. Viikon paasta sain viestin, etta saan paikan, mutta palkasta ja varsinaisesta tehtavankuvasta ei ole viela tietoa. Tata prosessia varjosti viisuminin uusimisen deadline 15. toukokuuta. Viisumihommat saatiin eteenpain, joten saan varmaan ensi viikolla virallisen tiedon jatkostani taalla. 

Kaikki on ollut erittain epavarmaa ja jouduin miettimaan moneen otteeseen, etta mita teen jos harjoittelusta ei makseta palkkaa. Harjoittelut ovat taalla usein palkattomia. Mina en ole oikeutettu laitoksen apurahaan, koska tyonantaja ei ole Suomalainen. Rahaliikenteen tulee tapahtua Suomessa. Opintotuen saan, kiitos siita. Harjoittelu alkaa heinakuun alussa, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu. Talla hetkella yritan etsia kesatoita ja asuntoa. Sitten siita harjoittelun kestosta... Minulle on luvattu yhdeksan kuukauden mittainen jakso, jonka voin paattaa milloin haluan. Tai voin vaihtaa harjoittelupaikkaa. Talla hetkella suunnitelma on tulla takaisin syys-lokakuun vaihteessa. "Harmikseni" sain tyotarjouksen ensi syksyksi yliopiston kiipeilyseinalta ja saan olla teaching assistant kiipeilykursseilla, vaikka en opiskelisi enaa. Mutta kun mina tarvitsen kesatoita.

Tama ei varmasti yllata ketaan: viihdyn taalla edelleen todella hyvin. Vaikka perhetta ja kavereita on jo kova ikava, on tyskentely taalla loistava tilaisuus ja vaihtelua Suomiarjelle, jota minulla on aikaa elaa sitten ensi talvena. Eugene voitti taman eran. Viela yksi juttu, mina en ole ainut suomalainen, joka jaa tanne. Iida jaa myos. Sain tietaa viikko sitten, etta han sai harjoittelupaikan Eugenesta. Mikahan siina on, etta kaikki suomalaiset hurahtavat tahan paikkaan? Ja yksi ruotsalainen, Kristina, joka palaa syksylla tekemaan tutkintonsa loppuun taalla. There is something about Eugene guys... Haleja pallerot!

Belay escape ("pako varmistajan roolista, jotta voit juosta hakemaan apua") -harjoitukset Malinin kanssa. Paras aika taisi olla 2:45.

Alkaa olla pimea, mukavaa lisahaastetta. Ohikulkijat kummasteli, etta mitahan nuo tekevat.