Viikonloppu oli aivan mahtava. Yksi sormi on tulehtunut ja käsivarret on mustelmilla ja naarmuilla. Tää on nyt kiipeilyasiaa. Ajoin Taran kanssa Trout Creekin leirintäalueelle perjantai-iltana. Tapasimme Taran poikaystävän Naten ja hänen tuttunsa Kathleenin. Minä nukuin teltassa, muut autoissaan. Lauantaiaamuna haikkasimme kiipeilyalueelle. Viikonloppu oli vilkas Memorial dayn vuoksi. Yleensä Trout creekissä on vain muutama kiipeilijä ja kaikki tuntevat toisensa. Tänä viikonloppuna paikalla oli iso joukko Seattlesta. Tapasin myös miehen, joka on käynyt Suomessa. Hän teki jotain hommaa 27cragsillä Jyväskylässä (en aivan ymmärtänyt) ja kävi kiipeilemässä Olhavalla.
 |
| Vas. The River wide (5.9+) ja JR Token (5.10) |
 |
| Kiipesin lauantaina (YLÄKÖYDELLÄ) 4 reittiä. Sunnuntaina 3 reittiä. Yksi liidi, jee! Kathleen opetti teippaamaan. Tommy Caldwellin tyylillä. |
 |
| Minun suosikki stembox! En muista nimeä enkä greidiä. |
Lisää tuttuja tiputteli paikalle pitkin päivää Bendistä ja Eugenesta. Hengasimme, varmistimme ja kiipesimme vuoron perään pääkiipeilyalueella. Reitit ovat 30-35 metrisiä jatkuvia halkeemia vieretysten. Kivi on terävää eikä hyviä lepopaikkoja ole. Taustalla komeilee Mt. Jefferson ja Deschutes-joki. Sunnuntaina kiipesin Kathleenin kanssa koko päivän. Minä liidasin yhden helpohkon reitin ja tuli tosi hyvä mieli. Kathleen projektoi 5.12-, mikä on todella vaikea. Kathleen on käynyt Troutissa neljä vuotta säännöllisesti. Älyttömän ihana persoona. Hän tsemppasi minua kun liidasin ja vastaili kärsivällisesti kysymyksiini. Ja minulla on paljon kysymyksiä. Lähinnä eri tyyppisten varmistusten käytöstä ja vastaavuuksista.
Joka päivä satoi. Maanantaina kaatamalla, joten suurin osa kiipeilijöistä päätti pitää lepopäivän. Eiiiii. Max ja minä päätimme kokeilla Smith rockilla kiipeilyä, koska se on kotimatkan varrella. Teimme Marsupials traversen (5.8 R). 8 pitchiä helppoa kiivettävää, joten sade ei haitannut. Kiipesimme marsupials-kalliomuodostelman päästä päähän, huipulta toiselle. Max antoi ystävällisesti minun liidata kaiken minkä halusin. Ja minähän halusin kaikki mukavat pultatut rannarit. Maxille jäi trädiosuudet. Liukasta, mutta hauskaa. Olimme niin tehokkaita, että kerkesimme kiipeämään vielä toisenkin multipitchin, jonka nimi on Sky ridge (5.8 R).
Minä sain taas liidata parhaat pitchit eli toisen ja kolmannen. Ensin ilmavan areten, jota kiivetessä näkee Smith rockin joka puolelle. Sitten helpon, mutta ilmavan trädipätkän, joka vie kalliomuodostelman huipulle. Arete-pitchin ensimmäinen pultti on kuuden metrin korkeudella. Siksi R eli rannari (Katja sää tiedät tän, eiks je). Paluu oli kolme käyden pituutta laskeutumista kallion toiselta puolelta. Laskeutuminen kävi yhdessä hujauksessa. Katja, muistuta, että opetan sinulle pari laskeutumiskikkaa jotka olin jo unohtanut. Sitten kun mennään kiipeämään jonnekin pitkiä reittejä, niin osataan tulla nopeasti alas. Ja turvallisesti tietenkin.
Nyt nukkumaan! Mui mui!
Jep Emmu, termi on tuttu! ;)
ReplyDeleteOltiin keskiviikkona Katrin, Ilkan ja Jennin kanssa Rämövuorella. Mä sain laskeutua köydellä ylhäältä ankkurille (kiinnitettiin köysi puuhun) ja tehdä tarvittavat toimet. Kesti ihan sikana kun jännitti niin kovasti! Sitten Katri laskeutui viereen ja tarkisti, että mun tekemä ankkuri oli ok. Siinähän mun piti sitten vielä laskeutua köydellä alas, mutta slingit oli niin pitkät, että olisin joutunut pitämään niistä kiinni ja laskemaan itseäni hieman niiden varassa alas. Sitten olis pitänyt olla vielä yksi käsi köydessä ja yhellä olis pitänyt irroittaa lehmänhäntä. Kiersin sitten sun opettamasi mukaan köyden jalan ympärille jarruksi. No, oli niin kuumottava paikka, että enhän mä sitä sitten tehnyt. Ensi kerralla siis lyhyemät slingit mukaan niin uskallan laskeutuakin. :)
Ja niin joo, laitoin laskeutumisköyden kyllä paikoilleen. Heitin sen alas ja huusin asianmukaisesti "köysi!" Ja heitin köyden suoraan puuhun. Jes. Great success.
Loistavaa Katja! \o/ Been there. Valilla joutuu saataan. Mulla loppui viimeksi Smith rockilla jatkot kesken. Olin siis standilla jo, mutta halusin yhdistaa pitchit, koska toka oli vain 5 jatkoa. Mutta mulla oli vain 2 jaljella. Ja me vaan arvioitiin alhaalla, etta eikohan 12 riita. When in doupt, run it out. Niin en todellakaan jaanyt valiankkurille haaskaan aikaa vaan, rannasin tokan pitchin. Todella helppoa kiivettaa, eli ei huolta. Pitaa vaan vahan miettia.
ReplyDeleteKoyden heittaminen puuhun on aina hyva. Been there. Parasta on, kun sa teet sen uudestaan. Ma pelastin kahden kaveruksen koyden Trout creekissa. Kun siella ei paase ankkureille kun liidaamalla. Kaverukset veti koyden alas ja se jai halkeeman valiin jumiin keskelle reittia. Ma revin sen sit irti menomatkalla. Nauratti, koska ne meinas liidata saman reitin uudestaan ja me vaan jonotettiin ja jonotettiin. Ja sit niiden koysi jai jumiin, niin ne ei voineet enaa kiiveta.
Voit pyytaa Katria opettaan sulle autoblockin tai prusikin, mita se kayttaakin. Ma kaytan autoblockia mieluummin. Mut harvoin sitakaan, viimeksi kun otin kuvia jaakiipeilyreissulla. Sen avulla pystyy laskeutuun nopeasti ja turvallisesti, mutta sen kans taytyy olla varovaisempi talvella.
Mahtavaa, etta olet paassyt kokeileen ja tekeen kaikkea! Niin sita oppii! :) muakin jannitti aluksi ihan hirveasti. Kaikkein eniten mua pelottaa se, etta ma tiputan koyden, kun laitan sita valmiiksi laskeutumista varten. Valilla eli yleensa pistan sen vaan suuhun ja pujotan rinkuloista lapi ja sit mietin, etta mita jos mua ois ruvennu aivastuttaan tai jotain. Ja ote lipeaisi. Mutta kun se on nopein tapa. Heheheheeee... Ja siis nainhan ma opeta tekemaan.
Tulipas nyt pitkasti tekstia. Huoh. Piti poustata jotain, mutta nyt olen liian vasynyt. Huomenna sitten. :) Kiva lukea sun kuulumisia, lisaa kiitos!
Muistankin prusikista perusperiaatteen, mutta pitäis kokeilla sitä ihan käytännössäkin. Autoblock ei taas tunnu sanovan nyt tällä hetkellä mitään, joten pitää sitä muistutella jos olen siitä kuullutkaat. Pistän Katrin opettamaan. :) Ja sen "köysi jalan ympärille kolme kertaa" on hyvä, mutta kun viimeksi olis ollut mahdollisesti ollut pieni pudotus siihen kohtaan pääsemiseksi, niin en sitten viittinyt ottaa riskiä että käännyn väärin päin, putoon ja kuolen. Koska näinhän siinä olisi käynyt varmasti.
ReplyDeleteMulla hei kesti ihan sikana tajuta tuo löyden läpiveto. Mietin, että miten sitä kannattaa laittaa renkulasta läpi kun sitä pitää vetää läpi se 30 metriä. No, onhan se kasisolmun pää tietty sussa kiinni, jolloin köyttä ei ole sitä 30 metriä. Daa.
Daa. :D On kyl todella vaikea puhua ja ymmärtää toista tälleen kirjottamalla ja suomeksi. Mä näytän sulle sit jutut kun tuun takaisin. En todellakaan halua, että tuo sun putoan ja kuolen -skenaario käy toteen.
ReplyDelete